Avauksen tehnyt jäsenaloite hyväksyttiin yksimielisesti Perussuomalaisen Nuorison kevätkokouksessa Joensuussa 25.5.2025.
– Suomi on ainoa suomalais-ugrilainen maa, jossa sukukansapäivää ei vietetä, ja siksi olisi hyvä tunnustaa suomensukuisten kansojen tärkeys myös Suomessa, taustoittaa jäsenaloitteen laatinut Juho Mäkelä.
Suomensukuisia kansoja on hyvin vähän
Sukukansapäivän juuret ovat 1920-1930-lukujen heimoaatteen innoittamissa suomalais-ugrilaisissa kulttuurikongresseissa, joita pidettiin niin suomalaisten, virolaisten, unkarilaisten kuin muidenkin suomensukuisten kansojen kesken.
– Suomensukuisia kansoja on hyvin vähän suhteessa suurempiin kieliryhmiin, ja niistäkin vain kolme omaa aidon itsemääräämisoikeuden – ainoastaan Suomella, Virolla ja Unkarilla on oma kansallisvaltio. Suomensukuisten kansojen ainutlaatuisuutta ei tule hävetä, vaan sitä tulee aktiivisesti vaalia, vaatii Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Karjalainen kieli ja kulttuuri kaipaavat elvytystä
Suomi on myös vuonna 1938 solminut valtiosopimuksen Viron kanssa, jossa lokakuun kolmas lauantai pyhitettäisiin heimokansoille maiden kouluissa. Vaikka tuo ei käytännössä ole toteutunut enää, on sukukansojen muistaminen yhä tärkeämpää ajassa, jossa kansallisia identiteettejä häivytetään monikulttuurisuuden nimissä.
– Liputuspäivä ja tietoisuuden kasvattaminen olisi tärkeää kielisukulaistemme kannalta. Esimerkiksi karjalainen kieli ja kulttuuri tarvitsee voimallisempaa elvytystä täällä koto-Suomessa, korostaa hallituksen jäsen Ami Toppari.