Suomalais-ugrilaista kielisukulaisuutta juhlistavaa sukukansapäivää vietetään vuosittain Virossa ja Unkarissa lokakuun kolmantena päivänä. Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että Suomen tulisi liittyä veljeskansojen joukkoon ja vakiinnuttaa sukukansapäivä viralliseksi liputuspäiväksi Suomessa.
Avauksen tehnyt jäsenaloite hyväksyttiin yksimielisesti Perussuomalaisen Nuorison kevätkokouksessa Joensuussa 25.5.2025.
– Suomi on ainoa suomalais-ugrilainen maa, jossa sukukansapäivää ei vietetä, ja siksi olisi hyvä tunnustaa suomensukuisten kansojen tärkeys myös Suomessa, taustoittaa jäsenaloitteen laatinut Juho Mäkelä.
Sukukansapäivän juuret ovat 1920-1930-lukujen heimoaatteen innoittamissa suomalais-ugrilaisissa kulttuurikongresseissa, joita pidettiin niin suomalaisten, virolaisten, unkarilaisten kuin muidenkin suomensukuisten kansojen kesken.
– Suomensukuisia kansoja on hyvin vähän suhteessa suurempiin kieliryhmiin, ja niistäkin vain kolme omaa aidon itsemääräämisoikeuden – ainoastaan Suomella, Virolla ja Unkarilla on oma kansallisvaltio. Suomensukuisten kansojen ainutlaatuisuutta ei tule hävetä, vaan sitä tulee aktiivisesti vaalia, vaatii Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Suomi on myös vuonna 1938 solminut valtiosopimuksen Viron kanssa, jossa lokakuun kolmas lauantai pyhitettäisiin heimokansoille maiden kouluissa. Vaikka tuo ei käytännössä ole toteutunut enää, on sukukansojen muistaminen yhä tärkeämpää ajassa, jossa kansallisia identiteettejä häivytetään monikulttuurisuuden nimissä.
– Liputuspäivä ja tietoisuuden kasvattaminen olisi tärkeää kielisukulaistemme kannalta. Esimerkiksi karjalainen kieli ja kulttuuri tarvitsee voimallisempaa elvytystä täällä koto-Suomessa, korostaa hallituksen jäsen Ami Toppari.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sivistysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että mietintö tuo esiin kansallisen kulttuurin merkityksen ja luovien alojen potentiaalin sekä korostaa kulttuurin ja luonnon välistä yhteyttä.
Suomen kielen ja mielen pahimpia vihollisia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto. Tässä järjestyksessä. Ja peruste on se, että kyseiset instituutiot eivät noudata kielilakia eivätkä yliopistolakia, vaikka oikeuskanslerikin on huomauttanut asiasta. Näin sanoo Ian Mac Eochagáin, irlantilaistaustainen kääntäjä ja tulkki, jonka oma käännöstoimisto sijaitsee Lohjalla.
Suomi on pitkien etäisyyksien maaseutumainen maa, jonka kansallismaisemaan kuuluvat erottamattomalla tavalla laiduntavat lehmät vehreillä pelloilla. Maaseutumaisema on kiinteä osa suomalaista kulttuuria. Sen säilyminen on turvattava, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Euroopan unioni on käymässä läpi suurta muutosta, kun maahanmuuttopolitiikan mannerlaatat liikkuvat ja asettuvat kansallismielisten voimien jo ajat sitten määrittämän asentoon. Kissa on nyt EU:n pöydällä ja sen äärellä ovat kaikki jäsenvaltiot.
Suomalaisuuden Liiton teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista kannattaa ruotsin kielen pakollisuuden poistamista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaminen ilman pakollisia ruotsin opintoja saa laajaa tukea.
Viikon suosituimmat
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi saattaa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. Hän kommentoi asiaa eduskunnassa tiistaina velkajarrua koskevassa lähetekeskustelussa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo haastaa BBC:n hänen puheensa vääristelystä. Trump vaatii jopa neljän miljardin euron vahingonkorvauksia yhtiön anteeksipyynnöstä huolimatta.
Lue lisää
Lue lisää
