Ylen päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan ilmastoepäilijöistä voisi tehdä enemmän juttuja. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen toteaa, että ilmastopaniikki on vain vahingollista. Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii hiilitulleja EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle. Nämä kolme uutista vain parin päivän sisällä osoittavat, että perussuomalaisesta ympäristörealismista on tulossa valtavirtaa.
Perussuomalainen ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi kesällä kirjasen Ympäristörealistin käsikirja. Siinä kritisoitiin ilmastopaniikin lietsontaa ja sellaisia ympäristöpoliittisia toimia, jotka edistävät tavoitettaan vähän mutta maksavat paljon.
Perussuomalaiseen ilmastopolitiikkaan ei ole kuulunut ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistäminen. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on moneen otteeseen todennut, että liian kunnianhimoinen, yksipuolinen ilmastopolitiikka ei ole haitallista vain Suomelle tai Euroopalle, vaan myös ilmastolle.
– Jos Suomi savustaa liiallisella kunnianhimolla teollisuuden Kiinaan, siinä häviävät sekä Suomi että ilmasto, Halla-aho totesi Suomen Uutisten mukaan työmiehen tuumaustunnilla vuosi sitten.
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä on tuettava paitsi suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta, myös madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia, puolusti Halla-aho ilmastotulleja.
Outokumpu vaatii hiilitulleja
Samalla linjalla on ruostumattoman teräksen valmistamiseen erikoistunut Outokumpu. Yhtiön toimitusjohtaja Roeland Baan vaatii Tekniikka&Talous -lehdessä Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta EU:hun tuotavalle ruostumattomalle teräkselle hiilitullit pikimmiten.
Lehden mukaan terästuottajat ovat puhuneet hiilivuodon ongelmasta ainakin vuosikymmenen, mutta enää ala ei niinkään arvostele EU:ta liian kireästä ilmastopolitiikasta vaan vaatii hiilitulleja tuontiteräkselle.
– Jos joku tuo Eurooppaan tavaraa kuten terästä, sen hiilijalanjälki on noin yhdeksän-kymmenkertainen Euroopassa tuotettuun verrattuna. Me maksamme Euroopassa päästökaupan kautta, mutta tuonnilla ei ole tätä hinnoissaan.
Baanin mukaan terästeollisuus Euroopassa pyrkii hiilineutraaliuteen.
– Me Outokummussa olemme täysin sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjämme 50 prosenttia vuoteen 2030. Tarvitsemme kuitenkin tukea politiikalta ja sellaista kauppapolitiikkaa, jolla selviämme investoinneista.
Aasialaisia pitäisi joko vaatia investoimaan hiilineutraaliin tuotantoon tai maksamaan tuonnista hinta, siis tullit. Ilmasto hyötyisi, koska Euroopassa ilmastopäästöt ovat selvästi pienemmät kuin Aasiassa, Tekniikka&Talous summaa. Ongelmana on, että maailmankaupan WTO-säännöt eivät vieläkään anna lupaa puolustaa omaa tuotantoa ympäristö- tai ilmastoystävällisyyden takia.
Aasialaisen tuotannon hiilipäästöt kymmenkertaiset
Aasiasta tuodaan terästä Eurooppaan yhä enemmän, mutta ruostumattoman teräksen tuotanto Aasiassa aiheuttaa Tekniikka&Talouden mukaan keskimäärin kymmenkertaisen määrän hiilidioksidipäästöjä Euroopassa tehtyyn teräkseen verrattuna.
– Ulkomaiset yhtiöt eivät investoi kestävyyteen ja matalapäästöisyyteen. Niiden kustannukset ovat siten pienemmät ja ne ovat siksi kilpailukykyisempiä”, Baan sanoi Tekniikka&Taloudelle Maailman energianeuvoston tapahtumassa Helsingissä.
Juhana Vartiainen: Ilmastopaniikki on vain vahingollista
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan ilmastotoimia tarvitaan, ja ne ovat ihmiskunnalle kollektiivisen päätöksenteon haaste, Verkkouutiset kertoo.
– Paniikki on vain vahingollista, koska se johtaa hätiköityihin ja tehottomiin ratkaisuihin tutkijoiden suositusten sijasta, kokoomuksen kansanedustaja Vartiainen jatkaa Twitterissä.
Vartiaiselta kysytään Twitterissä, miten paniikki hänestä ilmenee. Vartiaiselle huomautetaan, että sanaa käytetään koodisanana sille, että yrityksiä tehdä ilmastotoimia pidetään liioiteltuina, Verkkouutiset kertoo.
– Minulle se ei ole sitä. Vaan sitä, että halutaan lopettaa kasvu, demokratia, markkinatalous ja vapaakauppa. Ja keskustellaan irrelevanteista pisteveroista. Ja että jotkut miettivät, uskaltavatko edes lapsia koettaa saada, Juhana Vartiainen sanoo.
– Jos ilmastohuoli johtaa huonoihin politiikkaratkaisuihin, ne uhkaavat muutenkin haurasta talouskasvua. Ja pelkään, ettei demokratia kestä miinuskasvua.
Vartiaisen mukaan kriisitietoisuus on hyvä asia.
– Mutta toisaalta ihmiskunnalla on aina ollut taipumusta lopunajan kultteihin, ja niitäkin piirteitä tässä on mukana.
Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen haluaisi lisää juttuja ilmastoepäilijöistä
Ylen uutis- ja ajankohtaispomo Jouko Jokinen luki taloustoimittaja Matti Virtasen kiistellyn kirjan Ilmastopaniikki ja sanoo, että sieltä löytyy hyviä haastateltavia. Yle voisi tehdä nykyistä enemmän juttuja niin sanotuista ilmastonmuutoksen epäilijöistä, Jokinen sanoi Verkkouutisten mukaan.
– Siellä oli pari sellaista henkilöä, jotka haluaisin meille joko nettijuttuna tai ihan studioon. Ehkä kuuluu journalismin perusolemukseen, että meidän pitää kysyä ja mennä vähän vastavirtaan sekä pystyä riepottelemaan yleisiä totuuksia. Siinä Virtanen on ihan oikeassa, Jokinen sanoo.
Tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi Virtasen Ilmastopaniikin Suomen Uutisissa keväällä.
”Tuotanto Suomessa on ekoteko”
Kriittisiä ääniä paniikinomaiseen, kohtuuttomaan ja uskonnollista kulttia muistuttavaan ilmastopoliittiseen linjaan on kuultu viime aikoina muiltakin tahoilta.
Suomen Uutiset kertoi syyskuussa ilmastotutkija, Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksesta, joka näki ”ilmastokeskustelussa uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä”.
Huhtikuussa eduskuntavaalien alla Suomen Uutiset raportoi Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatisesta, joka sanoi lähes sanasta sanaan kuin Halla-aho, että ”Tuotanto Suomessa on globaali ekoteko”.
Suomen Uutiset