MATTI MATIKAINEN
Maakuntamalli on ainoa oikea tapa sote-uudistuksen toteuttamiseksi. Näin sanoi Vesa-Matti Saarakkala tiistaina eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheessa, kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä maakuntien perustamista ja sote-palveluiden järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi.
Edellisen hallituksen hellimä suurkuntamalli ei siis tulisi kysymykseen.
– Tämä perusratkaisu on ainoa oikea vaihtoehto, sillä yksittäisin kuntaliitoksin ei voida vastata siihen haasteeseen, että väestörakenteemme on paikoittain jopa seudullisesti epätasapainoinen, ja tuo epätasapainoisuus ei ennusteiden mukaan ole ainakaan vähenemään päin, Saarakkala sanoi.
– Viime vaalikaudella esillä olleet maakuntia suuremmat jättikuntayhtymät olivat epäluonnollisia, epädemokraattisia, vastoin kuntalaisten itsehallintoa ja lopulta myös perustuslain vastaisia. Toivottavasti kukaan ei haikaile sen paremmin kuntaliitosten kuin noiden jättikuntayhtymienkään perään, Saarakkala toivoi.
Vähintään nykyisten maakuntien kokoisia alueita
Saarakkalan mukaan tarvitaan vähintään nykyisten maakuntien kokoisia alueita, jotta pystymme suoriutumaan peruspalveluiden järjestämisestä riittävän yhdenvertaisesti.
– Nykyiset maakunnat ovat kuntien jälkeen monelle suomalaiselle myös alueita, joihin heidän omat identiteettinsä kiinnittyvät luonnollisesti. Minä ainakin olen vahvasti eteläpohjalainen, vaikka edustankin täällä eduskunnassa vaalipiirini myötä kolmen eri maakunnan asukkaita, Saarakkala alleviivasi.
Saarakkala toivoi myös, ettei ratkaisu karahtaisi valmistelussa olevaan valinnanvapausmalliin, joka tulee eduskuntaan myöhemmin keväällä.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
