Perussuomalaiset: Nato lisää arjen turvallisuutta – poliisin reservi ja ampumarataverkosto turvaavat Suomen

Eduskunnan puolustusvaliokunta on hiljattain antanut lausuntonsa syyskuussa julkaistusta sisäisen turvallisuuden selonteosta, jossa määritellään keskeisimmät sisäisen turvallisuuden politiikan painopisteet ja tavoitteet tuleville vuosille. Perussuomalaisten puolustusvaliokunnan kansanedustajat muistuttavat, että nykyiset uhat eivät kunnioita jakoa ”sisäiseen” tai ”ulkoiseen” turvallisuuteen.

– Ukrainan tapahtumat osoittavat selvästi, että kriisin alkuvaiheessa juuri sisäisen turvallisuuden viranomaiset toimivat ensivasteessa. Rajavartiolaitos ja poliisi vastaavat ensimmäisinä vakaviin häiriöihin, hybridiuhkiin ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Meidän on ymmärrettävä, että sisäiset ja ulkoiset turvallisuusuhat muodostavat yhden kokonaisuuden: tämän takia varautumisessa viranomaisilla on aivan keskeinen rooli, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom.

Uudistus reservipoliisista etenee

Puolustusvaliokunnan perussuomalaisten mukaan myös poliisilla on selkeä tarve omaan reserviin, joka toimisi sekä poliisin omana valmiuden säätelyvälineenä että osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvänä varautumismekanismina. Tämän suhteen hallitus tarjosi vastikään hyviä uutisia, sillä sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen poliisin reservin perustamisesta ja käyttöönotosta.

Reserviin kuuluisi noin 400–500 henkilöä, ja siihen ilmoittautuminen olisi vapaaehtoista. Poliisin reservi muodostuisi tietyssä opintojen vaiheessa olevista poliisiopiskelijoista ja poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, jotka eivät enää työskentele poliisina, kuten eläkkeelle jääneistä tai muihin tehtäviin siirtyneistä poliiseista.

– Tämän hallituksen turvallisuustietoisuus ei jää vain juhlapuheisiin, vaan se konkretisoituu aitoina tekoina. Poliisin reservi on tästä mainio esimerkki. Kyseistä reserviä voitaisiin käyttää normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja puolustustilassa, kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan valiokuntavastaava Jari Ronkainen avaa.

Ampumarataverkoston oltava tarpeeksi laaja

Orpon–Purran hallitus tavoittelee 1 000 ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteen toteuttaminen on edellyttänyt lainsäädännön uudistamista, sillä raskas ympäristölupamenettely on pitkään vaikeuttanut ratojen ylläpitoa ja uusien perustamista. Parhaillaan on lausunnoilla ampumaratalain muutos, joka keventää luvitusta merkittävästi Ruotsin mallin mukaisesti ja parantaa ratojen toimintaedellytyksiä.

– Kattava ampumarataverkosto on sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden peruskivi, osa huoltovarmuuttamme. Ampumaharjoittelussa tunnit pitäisi saada käyttää itse tekemiseen eikä autolla matkustamiseen radalle, muistuttaa kansanedustaja Juha Mäenpää.

Perussuomalaiset puolustusvaliokunnan jäsenet tukevat sisäministeriön vahvempaa roolia lupasääntelyn ohjauksessa. Ampumaratojen sujuva lupamenettely vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja Suomen puolustuskykyä.

Sisäisellä turvallisuudella myös Nato-ulottuvuus

Suomenlahdella katkeilevat tietoliikennekaapelit. Lentoliikennettä häiritsevät dronet sekä GPS-häirintä luonnossa ja vesialueilla. Kaikkiin näihin arkielämän turvallisuuden häiriöihin Naton jäsenmaat ovat reagoineet ja myös yhdistäneet voimavarojaan niiden ratkaisemiseksi.

– Nyt Naton aluksia partioi Suomenlahdella, ja drone-hyökkäyksiin kehitetään yhdessä vastatoimia. Myös GPS-häirintään on paremmin käytettävissä muidenkin jäsenmaiden teknologista osaamista ja välineistöä. Naton jäsenyys toteutuu – vaikka ei suoraan näy – monilla tavoin myös arjen turvallisuutta lisäävänä tekijänä, toteaa kansanedustaja Tomi Immonen tyytyväisenä.