Perussuomalaiset sotesta: Kiire ja pakkoyhtiöittäminen olisivat vaarantaneet potilasturvallisuuden

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen kommentoivat perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa tiedotteessaan.

– Valinnanmahdollisuuksien lisääminen on sinänsä hyvä asia, mutta ei voitu lähteä siitä, että estetään julkista tahoa tuottamasta sosiaali- ja terveyspalveluita. Näin olisi tapahtunut, jos sote olisi siirretty yksityisille palveluntarjoajille. Kysymys on merkittävistä perusoikeuksista, Leena Meri toteaa.

– Julkisen vallan käytön on säilyttävä viranomaisilla. On hienoa, että pakkoyhtiöittäminen ja julkisen vallan oman palvelutuotannon kielto poistetaan. Maakuntien on voitava tuottaa palveluita. Jatkovalmisteluiden lähtökohdaksi on otettava palveluiden turvaaminen.

– Lisäksi aikataulun on oltava realistinen. Ei voi olla niin, että oletetaan palveluiden korjautuvan itsestään ”sitten joskus”. Palveluiden on oltava kunnossa ensimmäisestä päivästä lähtien. Kysymys on peruspalveluista, joiden piirissä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ajatellaan lastensuojelua, päihdeongelmaisia, kehitysvammaisia. Tämä ei saa olla ”tehdään mitä sattuu ja korjataan sitten”-uudistus.

Varoittavana esimerkkinä epäonnistunut toimeentulotukiuudistus

Meri suhteuttaa sotea uudistukseen, jossa perustoimeentulon maksatus siirrettiin Kelalle. Syntynyt sotku esti tukien maksatuksen ja vaaransi tuensaajien toimeentulon.

– Uudistus oli hyvin pieni, ja meille kansanedustajille vakuutettiin asioiden olevan kunnossa. Käyntiinlähdössä epäonnistuttiin pahasti.

– Soten valiokuntakuulemisissa perustuslaki- ja sosiaalioikeuden asiantuntijat varoittivat katastrofista. Heidän mukaansa katastrofi olisi ollut hyvinkin mahdollinen, jos sotea oltaisiin yritetty toteuttaa sellaisenaan ja annetussa erittäin kiireellisessä aikataulussa.

Kenen vaatimus pakkoyhtiöittäminen oli?

Miksi sitten uudistusta puskettiin läpi tällä tavoin?

– Tämä on hyvä kysymys. Professorit ovat valiokunnan kuulemisissa tuoneet huoliaan esille. Heidän esittämiään huolia ei otettu ministeriössä vakavasti. Sote on Suomen historian suurimpia uudistuksia. Miksi eduskuntaan on tuotu lainsäädäntöä tipoittain? Professoreita on juoksutettu eduskunnassa moneen kertaan. He ovat lukeneet tuhansia sivuja materiaalia, ja kaikkia prosessiin osallistuneita on hoputettu.

Leena Meren mukaan pakkoyhtiöittäminen piti sisällään erittäin vaarallisen sudenkuopan.

– Kyse on valinnanvapauslain pakkoyhtiöittämisestä. Mikäli ehdotettu valinnanvapausmalli olisi toteutettu yhtiöittämisvelvollisuuden keinoin, asia olisi ilmeisesti tulkittu EU-oikeudessa siten, että kilpailuoikeudelliset ja investointisuojasopimusoikeudelliset asiat tulisivat sovellettavaksi. Tämä olisi saattanut merkinnyt suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita koskevan päätösvallan olennaista kaventumista.

– Kuinka hallituksen ministerit ovat voineet olla tällaista tukemassa? Asiasta ei ole koskaan keskusteltu perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Tämä on hyvin erikoista. Perussuomalaiset ovat aina olleet sitä mieltä, että lisää toimivaltaa ei saa luovuttaa EU:lle.

Arja Juvonen huomauttaa, että yhtiöittämispakkoa on myyty eduskuntaryhmälle vetoamalla EU:sta tulleisiin määräyksiin.

– Asiaa on myyty eduskuntaryhmässä meille jälleen kerran sillä, että EU edellyttää pakkoyhtiöittämistä. Samoin toimittiin hallintarekisteriasiassa – ettemme voisi EU:lle mitään. Myöhemmin kävi ilmi, että ei asia olekaan näin. Ei EU edellytä tällaista. Mutta tällaisin keinoin asiaa on puskettu eteenpäin.

Leena Meri muistuttaa, että valiokunnan lausunnossa oli mainittu yhtiöittämisvelvollisuudesta seuraavasti: ”..ei johdu perustuslaista tai EU-oikeudesta vaan kansalliseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan suomessa käyttöön otettavasta järjestelmästä.”

Arja Juvonen huomauttaa, että torstain sote-tiedotustilaisuus päättyi mielenkiintoisesti:

Ylen toimittaja kysyi infotilaisuuden päätteeksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintieltä (vas.), että mistä yhtiöittämisvelvollisuus tuli. Hän vastasi: ”Tämä on poliittinen asia. Asiaa pitää kysyä hallitukselta.” Samalla hän mainitsi, että hallituksen vastuuhenkilö näissä asioissa on kansliapäällikkö.

STM:n kansliapäällikkönä toimii Päivi Sillanaukee. Hänen puoluetaustansa on kokoomus.

Kiire olisi vaarantanut sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnan

– Koko ajan on ollut kiire. Mutta virkamiehet eivät ehdi laadukasta lainsäädäntöä tällaisessa kiireessä. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ei ole kuultu riittävästi, eikä heidän huoliaan ole otettu huomioon. Jäljet johtavat sylttytehtaalle, Juvonen toteaa.

– Odotettavissa olivat kriisi ja kaaos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tämä olisi näkynyt erityisesti sosiaalipalveluissa ja vaikuttanut muun muassa potilasturvallisuuden heikkenemiseen. Jos yksityistämisen takia olisi vaarannettu sosiaali- ja terveyspalvelut, olisi kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisessa ollut myös vakavia ongelmia. Myös veronmaksajille aiheutuvat kustannukset olisivat kasvaneet merkittävästi, Juvonen lopettaa.