

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Suomen huolehdittava ensisijaisesti omasta kansallisesta edusta – ”Pelkkä kehitysapu ei ratkaise kehitysmaiden ongelmia”
Perussuomalaisten mielestä Suomi ei voi yksin ratkaista kaikkia maailman ongelmia eikä maailmanparantamista voida tehdä suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Perussuomalaisten mukaan Suomessa tulee aina huolehtia ensisijaisesti omasta kansallisesta edusta ja suomalaisten hyvinvoinnista.
Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n täytäntöönpanosta. Selonteko käsittelee hallituksen keskeisiä toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi globaalilla ja kansallisella tasolla. Kansanedustaja Merja Rasinkangas korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa Suomen olleen kestävän kehityksen edelläkävijänä jo pitkään.
– Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme toistuvasti maailman kärkeen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Monet terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvät tavoitteet saavutimme jo 1960- ja 1970-luvuilla, ja myös vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on maassamme pitkälti täytetty.
– Kansallisesti löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä, hoitojonot pitenevät, väestö ikääntyy ja alueellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Myös koulutuksen taso on viime vuosina heikentynyt ja perusopetuksen oppimistulokset ovat laskussa. Näihin haasteisiin nykyinen hallitus onkin toimillaan vastannut, jotta kestävän kehityksen tavoitteet eivät jää pelkäksi tilastojen kaunisteluksi.
Suomi ei voi kantaa muiden maiden taakkaa
Vaikka Suomi on kestävän kehityksen kärjessä oleva edelläkävijä, suurin osa muusta maailmasta on tavoitteissaan jäljessä. Rasinkangas muistutti, että monissa maissa köyhyys, eriarvoisuus, ympäristöongelmat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat yhä aivan jokapäiväisiä haasteita. Samalla hän korosti, ettei pelkkä kehitysapu ratkaise kehitysmaiden ongelmia.
– Kansainvälisen kehitysyhteistyön osalta Suomi on panostanut köyhyyden vähentämiseen ja tukee useita kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät kehitysmaissa. On kuitenkin tunnustettava, ettei julkisen sektorin kehitysapu yksin ratkaise ongelmia, vaan aito hyvinvointi syntyy vakaista yhteiskunnista ja terveestä markkinataloudesta. Nykyinen hallitus korostaa yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä, mikä on askel oikeaan suuntaan. Pelkän avun sijaan meidän tulee edistää kehittyvien maiden omavaraisuutta, teollistumista ja taloudellista kasvua, jotta ne eivät jää riippuvaisiksi ulkoa tulevasta tuesta, Rasinkangas kertoi.
– Ruokaturvan tukeminen kehittyvissä maissa on tärkeää, ja Suomen panostukset pienviljelijöiden tukemiseen ja maatalouden kehittämiseen ovat perussuomalaisten mielestä sinällään kannatettavia. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, kuinka paljon suomalaisen veronmaksajan tulee osallistua muiden maiden maatalouden tukemiseen. Pidämmekin hyvänä päätöksenä sitä, että tällä vaalikaudella kehitysyhteistyöstä leikataan historiallisen paljon, yhteensä yli miljardi euroa.
Ideologiset hankkeet eivät saa ohjata kehitysapua
Rasinkangas nosti puheessaan esille Suomen tuen kehitysmaiden perhepolitiikassa ja koulutuksen edistämisessä. Kehitysapua eivät kuitenkaan saa sanella ideologioiden ohjaamat hankkeet vaan avun tulee kohdistua konkreettisiin toimiin.
– Perhepolitiikan osalta Suomi on tukenut merkittävästi terveyspalveluiden saatavuutta kehitysmaissa. Tällaiset toimet auttavat vähentämään äitiyskuolleisuutta ja tukevat naisten ja tyttöjen oikeuksia kaikilla elämänalueilla. Se on oikein. Kehitysyhteistyövarojen kuuluukin mennä elinolosuhteita konkreettisesti parantaviin kohteisiin eikä pelkän ideologian ohjaamiin hankkeisiin.
– Suomi on ollut aktiivinen myös koulutuksen edistämisessä kriisialueilla sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Ukraina on tällä sektorilla merkittävä kumppanimaa. Koulutuksen tukeminen on kannatettavaa, mutta tässäkin täytyy muistaa, että Suomen omalla koulutusjärjestelmällä ja meidän omilla nuorillamme on omia haasteitaan.
”Onko tämä paras tapa edistää kestävää kehitystä?”
Vaikka Suomi tekeekin jo paljon kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, eivät kaikki tavoitteet ole kannatettavia eivätkä realistisia.
– Ympäristötavoitteet voivat aiheuttaa ylimääräistä sääntelyä ja byrokratiaa, joka vaikeuttaa yritystoimintaa ja nostaa elinkustannuksia. Onko kestävää kehitystä se, että suomalaisten elämää rajoitetaan yhä tiukemmilla päästörajoituksilla ja verotuksella, kun samaan aikaan suuret saastuttajat, kuten Kiina ja Intia, tupruttavat tuhkaa entiseen tapaan? Rasinkangas kysyi.
– Lisäksi pitää pohtia, kuinka paljon kestävän kehityksen tavoitteet rajoittavat yksilönvapauksia. Onko oikein, että vihreän siirtymän nimissä rajoitetaan ihmisten liikkumista, energiankulutusta tai ruokavaliota? Tällaiset toimet menevät helposti liian pitkälle ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Ympäristön suojelu on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä.
Perussuomalaisten mielestä Agenda2030-ohjelman käytännön toteutukseen liittyy ongelmia.
– Toteutukseen liittyy ongelmia, kuten monimutkainen mittaaminen ja tavoitteiden todellisen vaikuttavuuden arviointi. Usein kyse on enemmän juhlapuheista kuin tuloksista. Onko tämä paras tapa edistää kestävää kehitystä, vai tulisiko meidän keskittyä enemmän käytännönläheisiin ja paikallisiin ratkaisuihin, jotka aidosti hyödyttävät ihmisiä? Tätä me perussuomalaiset kehotamme pohtimaan.
Suomalaisten hyvinvointi ensin
Perussuomalaiset kannattaa pyrkimystä edistää kestävämpää maailmaa, kunhan se tapahtuu järkevästi ja tasapainoisesti.
– On tärkeää, ettei Suomi kuvittele voivansa yksin ratkaista maailman ongelmia suomalaisten rahoilla. Meidän tulee aina huolehtia ensisijaisesti omasta kansallisesta edustamme ja suomalaisten hyvinvoinnista. Kestävä kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että suomalaiset joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan kansainvälisten sitoumusten vuoksi.
– On aika siirtyä realistisempaan ja terveellä järjellä ohjattuun politiikkaan, jossa Suomi pitää huolta omista eduistaan samalla kun osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla, Rasinkangas muistutti.

LEHTIKUVA
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Merja Rasinkangas ruokaturva suomalaiset veronmaksajat ideologiset hankkeet valtioneuvoston selonteko Agenda2030 maailmanparantaminen hyvinvointi Kehitysyhteistyö Kansallinen etu Ukraina kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vigelius tyrmää opposition esitykset kehitysavusta: ’’Haukkuvat kotimaan joululahjarahat, mutta itse lähettäisivät rahat kehitysmaihin’’
Eduskunta äänesti keskiviikkona vuoden 2025 talousarviosta. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät runsaita lisäyksiä kehitysyhteistyön rahoitukseen, jota hallitus on leikannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kutsuu opposition esityksiä ’’vastuuttomaksi rahanjakopolitiikaksi’’.

EVA: Yli puolet suomalaisista valmiita lisäleikkauksiin – Yle, hallinto ja kehitysapu suosituimpia leikkauskohteita
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.

SDP peruuttaisi hallituksen yli miljardin euron kehitysapuleikkauksista ja jakaisi kehitysapuna maailmalle jopa kaksi miljardia euroa vuodessa – ”Rumaa touhua”
SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Suomen kehitysapu Somaliaan menee katkolle takaisinoton vaikeuksien vuoksi – Tavio: ”Valtioiden täytyy pyrkiä siihen, että laittomasti maassa olevat palautetaan”
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.
Viikon suosituimmat

EU haluaa terveydelle haitallisen puunpolton aisoihin – saunojen ja takkojen piippuihin sähköiset savukaasujen puhdistimet
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.

Vance: Eurooppa on tekemässä itsemurhaa massamaahanmuuton kautta
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vasemmisto reagoi tunteella maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin – sisäministeri Rantanen muistutti, että Suomessa ei enää voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä sääntöjä
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.

YK:n tuomari sai tuomion naisorjan pitämisestä
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

Pääkaupunkiseudun ay-pomot pyrkivät valtuustoihin demareiden listoilta – SAK julkaisi jo oman poliittisen ohjelmansa
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.

Feministijulkaisu Emma: Miksi aiemmin yksityisestä juhlasta, Ramadanista, on tullut julkinen ilmiö? – Saksaan islamisteja paennut muslimi pitää sitä merkkinä lännen islamisaatiosta
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.