Perussuomalaiset: Suomen huolehdittava ensisijaisesti omasta kansallisesta edusta – ”Pelkkä kehitysapu ei ratkaise kehitysmaiden ongelmia”

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n täytäntöönpanosta. Selonteko käsittelee hallituksen keskeisiä toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi globaalilla ja kansallisella tasolla. Kansanedustaja Merja Rasinkangas korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa Suomen olleen kestävän kehityksen edelläkävijänä jo pitkään.

– Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme toistuvasti maailman kärkeen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Monet terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvät tavoitteet saavutimme jo 1960- ja 1970-luvuilla, ja myös vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on maassamme pitkälti täytetty.

– Kansallisesti löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä, hoitojonot pitenevät, väestö ikääntyy ja alueellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Myös koulutuksen taso on viime vuosina heikentynyt ja perusopetuksen oppimistulokset ovat laskussa. Näihin haasteisiin nykyinen hallitus onkin toimillaan vastannut, jotta kestävän kehityksen tavoitteet eivät jää pelkäksi tilastojen kaunisteluksi.

Suomi ei voi kantaa muiden maiden taakkaa

Vaikka Suomi on kestävän kehityksen kärjessä oleva edelläkävijä, suurin osa muusta maailmasta on tavoitteissaan jäljessä. Rasinkangas muistutti, että monissa maissa köyhyys, eriarvoisuus, ympäristöongelmat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat yhä aivan jokapäiväisiä haasteita. Samalla hän korosti, ettei pelkkä kehitysapu ratkaise kehitysmaiden ongelmia.

– Kansainvälisen kehitysyhteistyön osalta Suomi on panostanut köyhyyden vähentämiseen ja tukee useita kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät kehitysmaissa. On kuitenkin tunnustettava, ettei julkisen sektorin kehitysapu yksin ratkaise ongelmia, vaan aito hyvinvointi syntyy vakaista yhteiskunnista ja terveestä markkinataloudesta. Nykyinen hallitus korostaa yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä, mikä on askel oikeaan suuntaan. Pelkän avun sijaan meidän tulee edistää kehittyvien maiden omavaraisuutta, teollistumista ja taloudellista kasvua, jotta ne eivät jää riippuvaisiksi ulkoa tulevasta tuesta, Rasinkangas kertoi.

– Ruokaturvan tukeminen kehittyvissä maissa on tärkeää, ja Suomen panostukset pienviljelijöiden tukemiseen ja maatalouden kehittämiseen ovat perussuomalaisten mielestä sinällään kannatettavia. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, kuinka paljon suomalaisen veronmaksajan tulee osallistua muiden maiden maatalouden tukemiseen. Pidämmekin hyvänä päätöksenä sitä, että tällä vaalikaudella kehitysyhteistyöstä leikataan historiallisen paljon, yhteensä yli miljardi euroa.

Ideologiset hankkeet eivät saa ohjata kehitysapua

Rasinkangas nosti puheessaan esille Suomen tuen kehitysmaiden perhepolitiikassa ja koulutuksen edistämisessä. Kehitysapua eivät kuitenkaan saa sanella ideologioiden ohjaamat hankkeet vaan avun tulee kohdistua konkreettisiin toimiin.

– Perhepolitiikan osalta Suomi on tukenut merkittävästi terveyspalveluiden saatavuutta kehitysmaissa. Tällaiset toimet auttavat vähentämään äitiyskuolleisuutta ja tukevat naisten ja tyttöjen oikeuksia kaikilla elämänalueilla. Se on oikein. Kehitysyhteistyövarojen kuuluukin mennä elinolosuhteita konkreettisesti parantaviin kohteisiin eikä pelkän ideologian ohjaamiin hankkeisiin.

– Suomi on ollut aktiivinen myös koulutuksen edistämisessä kriisialueilla sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Ukraina on tällä sektorilla merkittävä kumppanimaa. Koulutuksen tukeminen on kannatettavaa, mutta tässäkin täytyy muistaa, että Suomen omalla koulutusjärjestelmällä ja meidän omilla nuorillamme on omia haasteitaan.

”Onko tämä paras tapa edistää kestävää kehitystä?”

Vaikka Suomi tekeekin jo paljon kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, eivät kaikki tavoitteet ole kannatettavia eivätkä realistisia.

– Ympäristötavoitteet voivat aiheuttaa ylimääräistä sääntelyä ja byrokratiaa, joka vaikeuttaa yritystoimintaa ja nostaa elinkustannuksia. Onko kestävää kehitystä se, että suomalaisten elämää rajoitetaan yhä tiukemmilla päästörajoituksilla ja verotuksella, kun samaan aikaan suuret saastuttajat, kuten Kiina ja Intia, tupruttavat tuhkaa entiseen tapaan? Rasinkangas kysyi.

– Lisäksi pitää pohtia, kuinka paljon kestävän kehityksen tavoitteet rajoittavat yksilönvapauksia. Onko oikein, että vihreän siirtymän nimissä rajoitetaan ihmisten liikkumista, energiankulutusta tai ruokavaliota? Tällaiset toimet menevät helposti liian pitkälle ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Ympäristön suojelu on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä.

Perussuomalaisten mielestä Agenda2030-ohjelman käytännön toteutukseen liittyy ongelmia.

– Toteutukseen liittyy ongelmia, kuten monimutkainen mittaaminen ja tavoitteiden todellisen vaikuttavuuden arviointi. Usein kyse on enemmän juhlapuheista kuin tuloksista. Onko tämä paras tapa edistää kestävää kehitystä, vai tulisiko meidän keskittyä enemmän käytännönläheisiin ja paikallisiin ratkaisuihin, jotka aidosti hyödyttävät ihmisiä? Tätä me perussuomalaiset kehotamme pohtimaan.

Suomalaisten hyvinvointi ensin

Perussuomalaiset kannattaa pyrkimystä edistää kestävämpää maailmaa, kunhan se tapahtuu järkevästi ja tasapainoisesti.

– On tärkeää, ettei Suomi kuvittele voivansa yksin ratkaista maailman ongelmia suomalaisten rahoilla. Meidän tulee aina huolehtia ensisijaisesti omasta kansallisesta edustamme ja suomalaisten hyvinvoinnista. Kestävä kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että suomalaiset joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan kansainvälisten sitoumusten vuoksi.

– On aika siirtyä realistisempaan ja terveellä järjellä ohjattuun politiikkaan, jossa Suomi pitää huolta omista eduistaan samalla kun osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla, Rasinkangas muistutti.