Eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään palautekeskustelu valtioneuvoston puolustusselonteosta. Perussuomalaisten mielestä puolustusselonteko on konkretiaan nojaava ja onnistunut kokonaisuus, joka vastaa haastavaan sekä nopeasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Puolustusselonteko on ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikana, ja sen tarkoitus on luoda suuntaviivat Suomen puolustuksen kehittämiselle 2030-luvulle saakka.
Suomen puolustus nojaa yhä yleiseen asevelvollisuuteen
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että selonteon myötä visioinnista siirrytään konkreettisiin toimiin. Hän nosti esille, että Suomen puolustuksen kivijalka pysyy kansallisena myös Nato-jäsenyyden jälkeen.
– Yksikään liittolainen ei voi korvata omaa koulutettua reserviämme tai kotimaista suorituskykyämme. Suomen puolustus nojaa yhä yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja vahvaan maanpuolustustahtoon.
– Laaja, koulutettu ja motivoitunut reservi takaa, että Suomi pystyy mobilisoimaan uskottavan puolustuskyvyn nopeasti. Reservin suorituskyky ei säily vahvana, ellei sitä tueta koulutuksella ja kertausharjoituksilla, Mäenpää painotti.
Perussuomalaiset näkee, että ikäluokkien pienenemisen myötä kutsunnat on laajennettava koskemaan koko ikäluokkaa. Erityisesti naisten roolia puolustuksessa tulee kehittää.
– Tämä tukee koko yhteiskunnan osallistumista kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.
Turvallisuuspolitiikan virheet korjataan tällä hallituskaudella
Perussuomalaiset korostaa, että puolustusselonteossa tehdään tärkeä linjaus puolustusmateriaalihankintojen painopisteen siirtämisestä maavoimiin. Mäenpää totesi, että maavoimien uudistaminen on monitahoinen, pitkäkestoinen ja koko puolustusjärjestelmään vaikuttava kokonaisuus.
– Myös kotimaisen puolustusteollisuuden rooli on tässä työssä ratkaiseva. Kyse on yhtä lailla työpaikoista, teknologisesta osaamisesta kuin huoltovarmuudestakin – kaikista niistä tekijöistä, jotka yhdessä takaavat, että puolustuskyky säilyy myös silloin, kun kansainväliset toimitusketjut eivät enää toimi.
Hallitus tulee myös korjaamaan edellisten hallitusten tekemiä turvallisuuspoliittisia virheitä. Niistä keskeisenä esimerkkinä on päätös liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Perussuomalaiset on alusta asti katsonut, ettei Suomi olisi missään tilanteessa saanut luopua jalkaväkimiinoista. Puolue äänesti ainoana eduskunnassa sopimukseen liittymistä vastaan ja on johdonmukaisesti vaatinut miinojen palauttamista osaksi kansallista puolustuskykyä.
Vapaaehtoinen maanpuolustus merkittävä osa kokonaisturvallisuutta
Perussuomalaisten mielestä vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä osana kokonaisturvallisuutta ei tule väheksyä. MPK:n toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja sen rahoitus turvattava pitkäjänteisesti. Tätä valtiovarainvaliokuntakin on monesti painottanut.
– Harjoittelumahdollisuuksien on oltava saavutettavissa, ja reserviläisten koulutukseen on panostettava jatkuvasti. Kansallisen puolustuksen rinnalla on huolehdittava myös energia- ja ruokaturvasta, Mäenpää linjasi.
Mäenpää totesi myös, että nämä eivät ole enää vain Huoltovarmuuskeskuksen kysymyksiä vaan osa sotilaallista puolustusta.
– Kriisissä ei puolusteta, ellei energia liiku, tieto kulje ja kansa pysy toimintakykyisenä.
Suomi kykenee puolustautumaan pitkäkestoisessakin kriisissä
Perussuomalaiset näkee puolustusselonteon olevan vahva ja uskottava osoitus Suomen kyvystä puolustautua pitkäkestoisessakin kriisissä. Mäenpää korosti puheessaan, että selonteko linjaa puolustuksen kehittämistä tavalla, joka perustuu realismiin, vastuullisuuteen ja koko yhteiskunnan osallistamiseen.
– Perussuomalaiset tukee niitä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kansallista puolustuskykyä, rakennetaan uskottavaa reserviä, tuetaan kotimaista puolustusteollisuutta ja varmistetaan huoltovarmuus kaikissa oloissa.
– Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys – se on päätösten, tekojen ja tahdon summa, Mäenpää totesi.