

PS ARKISTO
Perussuomalaisten Aittakumpu vaatii suomen kielen aseman vahvistamista
Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.
– Kahviloissa ja ravintoloissa tulee saada tarvittaessa palvelua suomen kielellä. Yliopistoissa pitää pystyä tekemään tutkinnot kaikilla tasoilla suomen kielellä. Kielilain tehtäväksi on säädettävä myös kansalliskieltemme suomen ja ruotsin kielten suojeleminen ja kehittäminen, Pekka Aittakumpu kertoo aloitteen tavoitteet.
Aittakummun mukaan on täysin nurinkurista, että suomalainen ei saa välttämättä etenkään pääkaupunkiseudulla ravintolassa palvelua äidinkielellään, vaan joutuu käyttämään englantia.
– Meillä tulee olla itsetuntoa ja oman kielemme arvostusta niin, että myös valtion ja kuntien hallinnossa pidetään suomen kieli ykköskielenä. Esimerkiksi ministeriöiden sähköpostiosoitteet on muutettava takaisin englanninkielisistä suomenkielisiksi.
Suomen tulee säilyä myös tieteen kielenä
Aittakummun mukaan on huutava vääryys, että yliopistoissa englannin kieli on paikoin kasvattanut asemaansa ainoana kielivaihtoehtona.
– Hyvänen aika! Me asumme Suomessa ja suomen kieli on kielemme. Suomen tulee säilyä myös tieteen kielenä, jos haluamme pysyä kehityksessä mukana.
Aittakumpu on tehnyt suomen kielen asemasta tällä kaudella myös keskustelualoitteen, jonka pohjalta eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun suomen kielen asemasta Kalevalan päivänä 28.2.2024.
Tilanne mennyt yhä huonompaan suuntaan
Aittakummun mukaan tilanne suomen kielen osalta on mennyt yhä vain huonompaan suuntaan.
– Kuvaavaa on, että kevään kuntavaalien isoissa vaalikoneissa yhdessäkään ei kysytä mitään suomen kielen asemasta. Sen sijaan Ylen vaalikoneessa kysytään, pitäisikö ruotsin opetusta alakouluissa lisätä. Ilta-Sanomien vaalikoneessa taas kysytään, pitäisikö englannin kieltä lisätä kuntapalveluissa ja kouluissa.
Valtavan iso kysymys koko yhteiskunnan kannalta
Aittakumpu sanoo, että tulevien valtuutettujen tulee huolehtia ennen kaikkea suomen kielen edistämisestä.
– Tämä on valtavan iso kysymys koko yhteiskunnan kannalta. Pisa-raportin mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla oli niin heikko lukutaito, etteivät he kykene täysipainoisesti jatko-opintoihin ja työelämään.
– Nyt on vahvistettava suomen kielen käyttöä ja sen osaamista kaikilla yhteiskunnan aloilla, Aittakumpu vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntavaalit 2025 kansalliskielet kielilaki englannin kieli Pisa-tulokset maahanmuuttajataustaiset oppilaat Pekka Aittakumpu Lukutaito lakialoite Vaalikone Suomen kieli ruotsin kieli
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan

Pekka Aittakumpu: Suomalaisilla tulee olla vapaus pitää esillä perinteitään, historiaansa, kulttuuriaan ja arvojaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu vaatii, että Opetushallitus päivittää ohjeistustaan, jotta kouluissa ja koulujen tilaisuuksissa voidaan pitää vapaasti esillä suomalaisia perinteitä sekä suomalaista ja länsimaista kulttuuriperintöä, myös sellaista, joka sisältää kristillistä kulttuuriperintöä tai viitteitä siihen.

Pekka Aittakumpu: ”On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.

Ari Koponen: ”Turvallinen hoito suomalaisille taataan suomen kielellä”
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuore jäsenkysely kertoo karua kieltä maahan muuttaneiden hoitajien kielitaidon aiheuttamista ongelmista. Kielitaidottomuus lisää työn kuormittavuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.