LEHTIKUVA
Perussuomalaisten jäsenmäärä jatkaa hurjaa kasvuaan eduskuntavaalien huiman jytkyn jälkeen. Keväällä 2011 oli jäseniä noin 5 000, kun nyt niitä on jo melko tarkkaan 8 000. Asia selviää Turun Sanomien tekemästä mittauksesta.
– Hyvässä tahdissa on määrä kehittynyt, enkä näe mitään syytä, miksei suotuisa kehitys jatkuisi. Veikkaanpa, että parin vuoden päästä vaalien aikaan olemme jo reippaasti toisella kymmenellä, puoluesihteeri Ossi Sandvik myhäilee.
Sandvik toteaa, että 8 000 jäsentä on lukuna vielä pieni, kun sitä verrataan keskustan 150 000, SDP:n 46 000 tai kokoomuksen 40 000. Mutta vanhat puolueet ovat kasvattaneet joukkojaan jo 100 vuotta, kun perussuomalaiset aloittivat 500 jäsenestä vuonna 1995, Sandvik muistuttaa.
– Meidän valttinamme on suora demokratia: jokainen jäsen pääsee päättämään mm. henkilövalinnoista puoluekokoukseen. Joensuun kokoukseen 28.-30.6. odotamme taas suurempaa joukkoa kuin toissa kesän Tampereen kokoukseen, johon osallistui 1 000 perussuomalaista, Sandvik toteaa.
Hän aprikoi kuitenkin, että jäsenyyden mallia pitää miettiä väkimäärän kasvaessa: kohtahan täytyy ruveta vuokraamaan stadionia kokouspaikaksi.
– Asiaa pitää miettiä viimeistään, kun jäsenten määrä liikkuu 150 000, Sandvik naurahtaa.
Perussuomalaisten kovin kasvinkumppani on vihreät, joka kasvoi viime vaaleista 3 500 jäsenellä niin, että vihreiden jäsenmäärä on nyt suunnilleen sama 8 000 kuin perussuomalaisillakin. Vihreitä on siivittänyt nimenomaan perussuomalaisten pelko, joka nousi viime eduskuntavaalien suuresta jytkystä. Sandvikin mukaan puolueiden jäsenmäärät ovat seuranneet toisiaan jo pitkään. Kansanedustajienkin määrissä siirryttiin eri luokkaan vasta viime vaaleissa.
Sandvik kertoo, että ihan kaikki eivät pääse puolueen jäseniksi. Puoluehallitus ei perustele kielteisiä päätöksiään, eikä Sandvik kerro lukuja, ei sitäkään, onko kielteisten päätösten määrä kasvanut sen jälkeen, kun puolueen työmies Matti Putkonen kertoi puolueen ryhtyvän karsimaan jyrkkiä rasisteja hakijoiden joukosta. Sandvikin mukaan mahdollinen karsinta ei hidasta puolueen kasvua, pikemminkin päinvastoin.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
