
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri vaatii uudelleenlaskentaa Varsinais-Suomen äänten osalta – Jyrki Åland: Äänestäjien luottamus ääntenlaskentaan on vaarantunut
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valittaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella käytyjen aluevaalien laskennasta. Tarkastuslaskennassa Varinais-Suomessa perussuomalaiset menetti valtuustopaikan 16 äänen erolla keskustaan ja 53 äänen erolla vasemmistoliitoon. Mikäli vain yksi prosentti (90 ääntä) mitätöidyistä äänistä katsottaisiin hyväksytyksi, niin sekin voisi jo muuttaa vaalien lopputulosta.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Jyrki Åland uskoo, että äänestäjien luottamus ääntenlaskentaan on vaarantunut 13.4. käydyissä yhdistelmävaaleissa johtuen huomattavan suuresta määrästä mitätöityjä ääniä. Pelkästään yhden kunnan osalta suoritetussa osittaisessa tarkastuksessa selvisi useita epäkohtia ja inhimillisiä virheitä sekä virheellisiä toimintatapoja.
– Katsomme perusteluissamme, että on hyvin todennäköistä, että vastaavia virheitä on myös muidenkin kuntien lopputuloksissa. Koska kyse on ensimmäistä kertaa käydyistä yhdistelmävaaleista, pidämme perusteltuna, että on syytä laskea ja tarkistaa annetut äänet uudelleen. Haluamme, että kaikkia annettuja ääniä kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, missä ja kuka ne on laskenut, Åland vaatii.
Jo alle prosentin virhemarginaali voi vaikuttaa vaalitulokseen
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri vaatii, että Varsinais-Suomen aluevaaleissa annetut äänestyslipukkeet tarkastetaan ja lasketaan uudelleen, koska laskennan epäkohtia on löytynyt vielä tarkastuslaskennan jälkeenkin.
– Vaalien lopputuloksesta ilmenee muun ohella, että hyväksyttyjä ääniä oli annettu 209 893 kappaletta ja mitättömiä äänestyslippuja oli 9 008 kappaletta. Vastaavasti samaan aikaan käytyjen kuntavaalien mitätöityjä äänestyslippuja oli koko Varsinais-Suomen alueella 4 170. Mitätöityjen äänien määrä aluevaaleissa on niin iso, että jo alle yhden prosentin virhemarginaali voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Lisäksi aluevaaleissa mitätöityjen äänien määrä on lähes kaksinkertainen verrattuna kuntavaaleissa mitätöityjen määrään.
– Vaalilautakunnat ja keskusvaalilautakunnat tekivät erittäin pitkää päivää ja osaksi ilman taukoja. Katsomme, että kaksoisvaalit lisäsivät virheiden määrää ja kiire on lisännyt tuloslaskennan epätarkkuutta. Katsomme, että virheiden määrä osaltaan myös johtuu epäinhimillisestä työtaakasta ja liian pitkistä työvuoroista, Varsinais-Suomen perussuomalaisten Turun hallinto-oikeudelle lähettämässä valituksessa todetaan.
Kaarinassa äänet sai väärä ehdokas
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ei myöskään pidä millään lailla perusteltuna, että eri kunnissa tulkitaan ja perustellaan eri tavalla mitätöityjä ääniä samassa vaalissa. Mitätöidyissä äänissä on suuria kuntakohtaisia eroavaisuuksia. Oripäässä mitätöitiin 7,3 % aluevaaliäänistä ja 1 % kuntavaaliäänistä, kun vastaavasti Paimiossa mitätöitiin aluevaaleissa 2,4 % ja kuntavaaleissa 1,4 % annetuista äänistä. Turussa pelkästään Varissuon äänestysalueella mitätöitiin 8,5 % aluevaalien äänistä ja vain 3 % kuntavaalien annetuista äänistä.
Kaarinassa suoritettiin osittainen tarkastuslaskenta vain perussuomalaisten äänten osalta vaalituloksen vahvistamisen jälkeen 25.4. Perussuomalaiset pyysivät äänten tarkistusta, koska ehdokas Toni Kaijanen omalla äänestysalueellaan vaalipäivänä ei saanut edes itselleen antamaansa ääntä. Laskennassa selvisi, että Kaijasen ehdokasnumeron (70) äänet oli merkitty ehdokkaalle numero 73. Tämä yksittäinen virhe oli 15 ääntä, vaikka ehdokas numero 73 ei saanut kyseisellä äänestysalueella yhtään ääntä.
– Äänestäjän pitää pystyä luottamaan siihen, että vaalivirkailija toimii oikein. Mikäli näin ei ole tapahtunut, pitää keskusvaalilautakuntien katsoa, että äänestäjän etu toteutuu. Emme halua syyttää ketään, mutta ihmiset tekevät virheitä. Pääasia on, että ääniä kohdellaan ja tulkitaan yhdenvertaisesti, ja siksi vaadimme uudelleenlaskentaa, Åland sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tarkastuslaskenta Toni Kaijanen Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri aluevaalit 2025 kuntavaalit 2025 Ääntenlaskenta Jyrki Åland vaalitulos Varsinais-Suomi Yhdenvertaisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisaktiivit joutuivat väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Turun vapputapahtumassa – henkilövahingoilta vältyttiin

Varsinais-Suomi puolustaa ykköspaikkaansa ja tavoittelee viidettä kansanedustajaa – ”Äänestämättä jättäminen on ääni SDP:lle”

PS esitti ryhmärahasta ja palkkioiden korotuksista luopumista Varsinais-Suomessa, oppositio pilkkasi – Tavio: Ilmeisesti oppositio pitää kansalaisia tyhminä
Perussuomalaiset esittivät Varsinais-Suomen aluevaltuustossa, että valtuutettujen palkkioita ei koroteta ja että puolueiden ryhmärahasta luovutaan. Esitystä vastustivat keskusta, SDP, vihreät ja kokoomus.

Törkeää vaalihäirintää Turussa: Perussuomalaisten tarra oli jollekin liikaa – rikkoi piirin puheenjohtajan auton ikkunat
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Päivän pointti: Oikeuskanslerin ratkaisu ministeri Mari Rantasesta ei miellyttänyt Ylen toimitusta – kutsui kommunistitaustaisen professorin haukkumaan lopputulosta

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Sodan kurimus vaati Jyrki Ålandin lapsen hengen – 20-vuotias lähti Ukrainaan vapaaehtoisena, eikä hän koskaan enää palaa kotiin

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää