Yle julkaisi itsenäisyyspäivänä jutun, joka vihjaili perussuomalaisten ja natsien yhteyksistä sillä perusteella, että perussuomalaisia kansanedustajia on joko liittynyt tai liitetty samaan Facebook-ryhmään, jossa mukana on myös uusnatseja. Perussuomalaisten helsinkiläinen kansanedustaja Mika Raatikainen kuittaili tämän johdosta Ylen toimittajalle Facebookissa.

Raatikainen vastaus oli osoitettu ”Ylen ’tutkivalle’ toimittaja Riku Roslundille, joka Itsenäisyyspäivän nurkilla alkoi taas nähdä natseja ja maalitti varsin luovasti minutkin epäilyttäväksi”.

– Tervehdys ja onnittelut taitavalle, puolueettomalle ja tasapuoliselle ”tutkivalle” toimittajalle. Tavoitteenne on saavutettu ja fasistinatsirasistileima lyöty perussuomalaisten kansanedustajien päähän YLEn leimakirveellä. Saitte vihjailevan tarinanne läpi. Sananvapaus toimii, ainakin jos on Ylellä töissä. Muuten ei ehkä niinkään, Raatikainen irvaili.

Raatikainen epäilee, että vaalien lähestyminen on saanut YLEn aloittamaan ”normaalin vihapuhekampanjansa perussuomalaisia vastaan”.

– Onko toimittaja tosiaan sitä mieltä, että on uutinen jos joku ihminen on laitettu johonkin ryhmään Facebookissa vai onko arvoisa toimittaja niin lapsenuskoinen että luulee minun kuuluvan johonkin outoihin natsi-, fasisti-, rasisti tms. sekoporukoihin, Raatikainen hämmästelee.

– Veikkaanpa että ette ole, vaan teitte ”uutisenne” lähinnä siksi, että on aika keksiä näitä ”uutisia” kun vaalitkin lähestyvät ja kaverit Ylessä ja kuplassanne painavat päälle.

Facebookissa on mahdollista liittää profiileja ryhmiin liitettävältä lupaa kysymättä.

Raatikaisella on laaja kokemus Lähi-idästä ja sen konflikteista

Raatikainen listasi pitkän listan todistettavia faktoja alkaen omasta CV:stään osoittaakseen, kuinka naurettava oli toimittajan assosioida hänet natseihin tai muihin ääriliikkeisiin.

Raatikainen muistutti muun muassa YK-palveluksestaan muun muassa poliisiaseman päällikkönä Beirutissa kesällä 1987.

– Beirut on kaupunki Libanonissa. Libanon on maa Lähi-idässä. Siellä oli täysi kaupunkisota menossa tuolloin. Googlaa huviksesi, Raatikainen vinoili.

Vuosina 2004-2007 Raatikainen oli kouluttamassa irakilaisia poliiseja, joten Irakin asiat eivät ole hänelle vieraita.

Vuonna 2013 Raatikainen oli Helsingin poliisin ulkomaalaistoimisto, missä hän teki muun muassa ns. maalausuntoja lähinnä Lähi-idästä.

Erilaisia kunniamerkkejään Raatikainen ei halunnut luetteloida, ”koska oikeat kunniamerkit jaettiin toisessa maailmansodassa”.

– Kuriositeetin vuoksi mainitsen kuitenkin Jordanian kuninkaalta saamani, koska niitä ei ole Suomessa kuin 16 eikä niitä fasistinatsirasisteille jaettu. Voit olla varma siitä…

Myös Kosovo on tuttu Raatikaiselle.

– Kirjoitin Kosovon ajoista tieteellisen tutkielmankin, mikä jostain syystä julkaistiin kirjana. Sen nimi on muistaakseni Poliisin silmin – Missio Kosovo 2000-2001 ja ainakin joskus löytyi ainakin Helsingin kirjastosta. Sen lukee noheva toimittaja noin tunnissa, muistaakseni jotain 90- sivua. Sekään ei liene kovin natsistinen, rasistinen tms. Vaan päätelkää itse.

Raatikainen on naimisissa libanonilaisen maahanmuuttajan kanssa

Raatikainen muistuttaa olevansa naimisissa libanonilaisen kielenkääntäjä/tulkin (arabia/ranska/englanti) kanssa, joka viime vuonna sai Suomenkin kansalaisuuden.

– Vaimoni tapasin kun olin kutsuttuna puhujana toista kertaa International Institute of Humanitarian Law (IIHL) – merkkisessä opinahjossa. … Luentojeni aihe? Aivan oikein, ihmisoikeudet ja erityisesti sotatilanteissa.

– Vaimoni mielestä en ole rasisti, fasisti tai natsi. Vaimoani ei muuten ole koskaan haastateltu YLE:n maailmoja syleilevissä monikulttuuriohjelmissa, missä aina samat ja samoja kantoja edustavat YLE:n vakioulkomaalaiset kertovat tarinoitaan. Syynä voi olla se, että vaimoni voisi kertoa monikulttuurisesta menosta ja meiningistä YLE:n propagandasta poikkeavia näkemyksiä – Libanonissa kun sattumalta taitaa olla Lähi-idän monikulttuurisin väestö ja tilanteet sen mukaisia, Raatikainen toteaa.

Raatikainen toivoo, että toimittajakin ymmärtäisi, että ”tällä historialla alkaa hiukan vituttaa jos alat lyömään jotain fasistileimoja otsaani vihjailevilla tarinoillasi”.

– Olen tasan varmasti puolustanut enemmän esimerkiksi muslimeja ihan oikeissa vaaratilanteissa kuin koko muu eduskunta yhteensä. Koulutukseni ja elämänkokemukseni kun sattuu olemaan sellainen, että en aseta eroja rodun, ihonvärin, uskonnon tms. perusteella. Joka hölmöilee, vastaa teoistaan – yhdet säännöt kaikille.

Raatikaisen mielestä se, että hän on sitä mieltä, että jokainen valtio vastaa kansalaistensa turvallisuudesta ja päättää siitä itse, ei tee hänestä epäilyttävää natsia tai muuta sekopäätä.

– Toimittaja voi vapaasti yrittää liittää perussuomalaiset natseihin ja vaikkapa kommunisteihin, Pol Potiin, Myllypuron muuleihin tai ihan mihin huvittaa ja sen mukaan mistä tuulee ja kuka toimittajaa kulloinkin käskee. Olisi kuitenkin asiallista joskus, siis edes joskus, tehdä aivan puolueetonta vanhan ajan kunnon journalismia ilman foliohattua, ennakkoluuloja tai -asenteita. Kannattaa kokeilla, se tekee hyvää!

Onko likasankojournalismilta puolustautuminen vihapuhetta

Raatikaisen mielestä tutkivan toimittajan ja ihan oikean rikostutkijan välillä on melkoinen ero.

– Se johtunee siitä, että toiseen vaaditaan kohtuullisen kova koulutus ja ensimmäiseen se, että osaa kirjoittaa lauseen (ainakin suunnilleen oikein). Rikostutkijan työ perustuu faktoihin, tutkivan toimittajan näköjään mielikuvien luomiseen. Kummallista.

Raatikainen arvelee, että lienee orwellilaisin nykytermein ”vihapuhetta”, kun puolustaa itseään likasankojournalismilta.

– Korruptiontorjunnan maailmassa (mm.) on muuten käytössä mielenkiintoinen termi ”character assassination”. Kannattaa tutustua. Alkaa olla aika Suomessakin säätää sitä koskeva laki, Raatikainen ehdottaa.

Suomen Uutiset