

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Pia Sillanpää: Turvallinen synnytys on jokaisen äidin oikeus
Suomessa on nähty viime aikoina myönteistä kehitystä syntyvyyden suhteen, sillä syyskuun loppuun mennessä syntyi 1 300 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja kätilö Pia Sillanpää pitää tätä erinomaisena uutisena. Samalla hän muistuttaa, miten tärkeää on keskustella terveydenhuollon mahdollisuuksista tukea erilaisia synnytystapoja ja kehittää synnytysten turvallisuutta entisestään.
Ammattilainen mukaan kotisynnytykseen
Kotisynnytykset ovat aihe, joka herättää paljon tunteita ja myös ennakkoluuloja.
– On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kotisynnytys ei tarkoita automaattisesti vastuutonta synnyttämistä, kunhan se toteutetaan asianmukaisesti ja ammattilaisen läsnä ollessa. Monissa Euroopan maissa on vakiintunut käytäntö, jossa matalan riskin synnyttäjät voivat synnyttää kotona kokeneen kätilön tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ammattilaiset toimivat samalla yhteistyössä sairaalan kanssa.
– Kotisynnytyksiä ei pidä asettaa vastakkain sairaalasynnytysten kanssa. Niitä voidaan kehittää rinnakkain niin, että äidin ja lapsen turvallisuus on huomioitu ja synnyttäjän oma toive synnytyksestä toteutuu. Kotisynnytys ei kuitenkaan sovi kaikille, varsinkaan riskisynnyttäjille ja mielestäni kenenkään ei pitäisi yrittää kotisynnystä ilman ammattilaisen läsnäoloa, Sillanpää sanoo.
Sairaalaan voitava siirtyä nopeasti
Kotisynnytyksissä olennaista on huomioida välimatka sairaalaan ja mahdollisuus siirtyä sinne nopeasti, jos tilanne sitä vaatii. Kotisynnytykset voivat olla turvallisia vain silloin, kun mukana on koulutettu ammattilainen ja toimiva yhteys terveydenhuoltoon. Sen sijaan tilanteet, joissa synnytyksiä hoidetaan ilman asianmukaista koulutusta, tuottavat turhia riskejä äidille ja lapselle.
Sillanpää pitää tärkeänä, että kotisynnytyksestä siirtyminen sairaalaan ei saa aiheuttaa häpeää tai syyllisyyttä äidille.
– Jos synnytys alkaa kotisynnytyksenä, mutta päättyy sairaalasynnytykseksi, synnyttäjä täytyy kohdata kunnioittavasti sairaalaan tullessa. Jokaisen synnyttävän äidin pitäisi luottaa siihen, että sairaalassa hänet otetaan lempeästi vastaan ilman syyllistämistä siitä, että kotisynnytys ei onnistunut. Kaikkien tavoitteena tulisi olla terve äiti ja vauva, eikä se, menikö synnytyspaikan valinta oikein.
Synnytyssairaalaverkkoa ei saa karsia enempää
Sillanpää korostaa myös synnytyssairaalaverkoston ylläpitoa, eikä synnytyssairaaloita yksinkertaisesti ole varaa karsia nykyisestä yhtään enempää. Välimatkat synnytyssairaaloihin ovat monin paikoin kasvaneet ja se heikentää turvallisuutta, kun matkasynnytysten riskit kasvavat. Samalla synnytysten käynnistykset ovat lisääntyneet, jotka itsessään aiheuttavat lisää riskejä.
Myös synnytysvalmennusten roolia Sillanpää pitää erityisen tärkeänä osana perhemyönteistä yhteiskuntaa. Laadukas synnytysvalmennus lisää tutkitusti todennäköisyyttä hyvälle synnytyskokemukselle, joka vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen ja myös naisten elämään.
– Puutteellinen synnytysvalmennus sekä huono tai pelottava synnytyskokemus voivat vaikuttaa siihen, haluaako tai uskaltaako perhe yrittää lisää lapsia. Joku voi myös kokea sairaalaympäristön pelottavaksi paikaksi synnyttää. Kotisynnytysten turvallista edistämistä tulisikin tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, johon liittyy äidin toiveet synnytykselle, julkisen terveydenhuollon kehittäminen ja perhemyönteinen yhteiskunta.
Myöteinen kokemus vaikuttaa syntyvyyteen
Sillanpään mielestä synnytysvalmennus, kivunhallintakeinot ja synnytyksen jälkeinen tuki ovat osa perhepolitiikkaa, joiden pitäisi olla yhtä laadukkaat jokaisella hyvinvointialueella.
– Kun synnytyskokemus on hyvä ja turvallinen, se vaikuttaa suoraan syntyvyyteen ja perheiden hyvinvointiin. Siksi on todella tärkeää, että jokainen äiti saisi kokea hyvän ja turvallisen synnytyksen riippumatta siitä, missä synnyttää. Tarvitsemme käyttöön jokaisen keinon, jolla voimme tukea syntyvyyttä Suomessa ja tässä olisi monta sellaista, Sillanpää sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Budjettiriihen säästöt kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen: Sosiaaliturvasta, lapsiperheiden ja eläkkeensaajien etuuksista tai terveyspalveluista ei leikata
Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.

Perussuomalaiset: Vahvistamme lapsiperheiden asemaa merkittävästi – ”Tämä hallitus kaksinkertaistaa lapsivähennyksen”
Merkittävät lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseen on ollut perussuomalaisten pitkän ajan tavoite, jota on tuotu vahvasti esille puolueen linjauksissa sekä oppositiokaudella tehdyissä vaihtoehtobudjeteissa. Nyt nämä perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet toteutetaan.

Työssäkäyville lapsiperheille uusi verohelpotus
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

PS-kansanedustajat esittävät verohuojennuksia lapsiperheille – ”Ilman lapsia järjestelmällä ei ole tulevaisuutta”
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.

SDP haluaa leikata lapsiperheiltä – ministeri Tavio tyrmää esityksen kotihoidontuen rajaamisesta
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
















