

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Pia Sillanpää: Turvallinen synnytys on jokaisen äidin oikeus
Suomessa on nähty viime aikoina myönteistä kehitystä syntyvyyden suhteen, sillä syyskuun loppuun mennessä syntyi 1 300 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja kätilö Pia Sillanpää pitää tätä erinomaisena uutisena. Samalla hän muistuttaa, miten tärkeää on keskustella terveydenhuollon mahdollisuuksista tukea erilaisia synnytystapoja ja kehittää synnytysten turvallisuutta entisestään.
Ammattilainen mukaan kotisynnytykseen
Kotisynnytykset ovat aihe, joka herättää paljon tunteita ja myös ennakkoluuloja.
– On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kotisynnytys ei tarkoita automaattisesti vastuutonta synnyttämistä, kunhan se toteutetaan asianmukaisesti ja ammattilaisen läsnä ollessa. Monissa Euroopan maissa on vakiintunut käytäntö, jossa matalan riskin synnyttäjät voivat synnyttää kotona kokeneen kätilön tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ammattilaiset toimivat samalla yhteistyössä sairaalan kanssa.
– Kotisynnytyksiä ei pidä asettaa vastakkain sairaalasynnytysten kanssa. Niitä voidaan kehittää rinnakkain niin, että äidin ja lapsen turvallisuus on huomioitu ja synnyttäjän oma toive synnytyksestä toteutuu. Kotisynnytys ei kuitenkaan sovi kaikille, varsinkaan riskisynnyttäjille ja mielestäni kenenkään ei pitäisi yrittää kotisynnystä ilman ammattilaisen läsnäoloa, Sillanpää sanoo.
Sairaalaan voitava siirtyä nopeasti
Kotisynnytyksissä olennaista on huomioida välimatka sairaalaan ja mahdollisuus siirtyä sinne nopeasti, jos tilanne sitä vaatii. Kotisynnytykset voivat olla turvallisia vain silloin, kun mukana on koulutettu ammattilainen ja toimiva yhteys terveydenhuoltoon. Sen sijaan tilanteet, joissa synnytyksiä hoidetaan ilman asianmukaista koulutusta, tuottavat turhia riskejä äidille ja lapselle.
Sillanpää pitää tärkeänä, että kotisynnytyksestä siirtyminen sairaalaan ei saa aiheuttaa häpeää tai syyllisyyttä äidille.
– Jos synnytys alkaa kotisynnytyksenä, mutta päättyy sairaalasynnytykseksi, synnyttäjä täytyy kohdata kunnioittavasti sairaalaan tullessa. Jokaisen synnyttävän äidin pitäisi luottaa siihen, että sairaalassa hänet otetaan lempeästi vastaan ilman syyllistämistä siitä, että kotisynnytys ei onnistunut. Kaikkien tavoitteena tulisi olla terve äiti ja vauva, eikä se, menikö synnytyspaikan valinta oikein.
Synnytyssairaalaverkkoa ei saa karsia enempää
Sillanpää korostaa myös synnytyssairaalaverkoston ylläpitoa, eikä synnytyssairaaloita yksinkertaisesti ole varaa karsia nykyisestä yhtään enempää. Välimatkat synnytyssairaaloihin ovat monin paikoin kasvaneet ja se heikentää turvallisuutta, kun matkasynnytysten riskit kasvavat. Samalla synnytysten käynnistykset ovat lisääntyneet, jotka itsessään aiheuttavat lisää riskejä.
Myös synnytysvalmennusten roolia Sillanpää pitää erityisen tärkeänä osana perhemyönteistä yhteiskuntaa. Laadukas synnytysvalmennus lisää tutkitusti todennäköisyyttä hyvälle synnytyskokemukselle, joka vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen ja myös naisten elämään.
– Puutteellinen synnytysvalmennus sekä huono tai pelottava synnytyskokemus voivat vaikuttaa siihen, haluaako tai uskaltaako perhe yrittää lisää lapsia. Joku voi myös kokea sairaalaympäristön pelottavaksi paikaksi synnyttää. Kotisynnytysten turvallista edistämistä tulisikin tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, johon liittyy äidin toiveet synnytykselle, julkisen terveydenhuollon kehittäminen ja perhemyönteinen yhteiskunta.
Myöteinen kokemus vaikuttaa syntyvyyteen
Sillanpään mielestä synnytysvalmennus, kivunhallintakeinot ja synnytyksen jälkeinen tuki ovat osa perhepolitiikkaa, joiden pitäisi olla yhtä laadukkaat jokaisella hyvinvointialueella.
– Kun synnytyskokemus on hyvä ja turvallinen, se vaikuttaa suoraan syntyvyyteen ja perheiden hyvinvointiin. Siksi on todella tärkeää, että jokainen äiti saisi kokea hyvän ja turvallisen synnytyksen riippumatta siitä, missä synnyttää. Tarvitsemme käyttöön jokaisen keinon, jolla voimme tukea syntyvyyttä Suomessa ja tässä olisi monta sellaista, Sillanpää sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Budjettiriihen säästöt kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen: Sosiaaliturvasta, lapsiperheiden ja eläkkeensaajien etuuksista tai terveyspalveluista ei leikata
Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.

Perussuomalaiset: Vahvistamme lapsiperheiden asemaa merkittävästi – ”Tämä hallitus kaksinkertaistaa lapsivähennyksen”
Merkittävät lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseen on ollut perussuomalaisten pitkän ajan tavoite, jota on tuotu vahvasti esille puolueen linjauksissa sekä oppositiokaudella tehdyissä vaihtoehtobudjeteissa. Nyt nämä perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet toteutetaan.

Työssäkäyville lapsiperheille uusi verohelpotus
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

PS-kansanedustajat esittävät verohuojennuksia lapsiperheille – ”Ilman lapsia järjestelmällä ei ole tulevaisuutta”
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.

SDP haluaa leikata lapsiperheiltä – ministeri Tavio tyrmää esityksen kotihoidontuen rajaamisesta
Viikon suosituimmat

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle
Euroopan parlamentin perinteisten ryhmien kabinettisopimus syrjiä kansalliskonservatiiviset mepit ulos päätöksenteosta saattaa päättyä. Keskustaoikeiston ryhmä EPP on saamassa tarpeekseen uppiniskaisesta punavihreästä blokista. Juopa muodostui kestävyysraportointivelvoitteiden helpottamiseksi tähtäävistä muokkausehdotuksista.
















