LEHTIKUVA
Euroalueen taloudelliseksi voimanpesäksi kaavailtu Saksa ei välttämättä saakaan nauttia talouskasvusta vuoden toisella neljänneksellä. Asiasta kirjoittavat niin Financial Times kuin The Wall Street Journal. Ekonomistien mielestä Saksan suuri osuus euroalueen taloudesta tarkoittaa sitä, että yhteisvaluutta-alueen talouskasvu puolittuisi huhti-kesäkuussa vaivaiseen 0,1 prosenttiin.
Saksan taloutta painavat Venäjän ja Ukrainan kriisin johdosta kasvaneet pakotteet, jotka näkyvät Saksassa vientiteollisuuden horjahteluna. Lisäksi liike-elämän luottamusluvut ovat pudonneet.
Saksan ohella huolta aiheuttavat myös kaksi muuta suurta euromaata. Italia vajosi kolmanteen taantumaansa sitten vuoden 2008. Ranskassa budjettivajeita ei tahdota saada millään kuriin.
Suurista euromaista Espanjan talous kasvaa nyt kohisten, mutta maan suuri työttömyysaste huolestuttaa. Kaiken lisäksi maan pääministeri Mariano Rajoy on aikeissa peruuttaa osan talousuudistuksistaan valmistautuessaan ensi vuoden parlamenttivaaleihin.
EU:n ja Venäjän toimien vuoksi myös Suomen talous on saanut maailmalta varoituksia. Tämän lisäksi Suomen talous on nuukahtanut pakkasen puolelle jo vuodesta 2012 alkaen.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra on kertonut julkisuudessa joutuneensa useaan otteeseen epäasiallisen kohtelun kohteeksi taksissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan viimeinkin Diarra on havahtunut siihen, mistä perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia, eli hallitsemattoman maahanmuuton ongelmiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää viime perjantaina Helsingissä nähtyä Palestiina-mielenosoitusta vakavana hälytysmerkkinä. Mielenosoituksessa kannettiin isoa punaista banderollia, jossa luki “Eläköön aseellinen vastarinta”, ja sen rinnalla heilutettiin palestiinalaislippuja Helsingin ydinkeskustassa.
Arvovaltainen Wall Street Journal kertoo tutkimuksista, joiden valossa transsukupuoliseksi identifioitumisen taustalla on "sosiaalinen tartunta". Vuonna 2020 amerikkalaistutkija Colin Wrightin ura päättyi yhteen twiittiin, jossa hän kuvaili sukupuolidysforian räjähdysmäistä yleistymistä tällaiseksi tartunnaksi. Kriitikot leimasivat Wrightin transfobiseksi, ja cancel-kulttuurin ilmapiiri tuhosi hänen akateemisen uransa. Uudet tutkimustulokset näyttäisivät kuitenkin tukevan Wrightin alkuperäistä arviota.
Jo pitkään ilmastonmuutoksen seurauksista varoittanut monimiljardööri Bill Gates on kääntänyt kelkkansa ilmastonmuutoksen suhteen. Nyt hän on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei tulekaan johtamaan koko ihmiskunnan tuhoutumiseen. Gates pitää silti ilmaston lämpenemistä vakavana ongelmana köyhien maiden asukkaille, joten hän kehottaa keskittymään ilmastotoimissa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) piirissä toimiva anarkistinen A-ryhmä on äskettäin käynyt levittämässä valtiovarainministeri Riikka Purran kodin läheisyyteen banderollin, jossa ryhmä haistattelee Purralle. Banderolli on muutenkin sävyltään uhkaava.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) lopettaa välittömästi rahoituksen ja muun tuen anarkistiselle A-ryhmälle, joka on osallistunut hallituksen ministereihin kohdistuvaan uhkailuun.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Reilusti yli puolet suomalaisista kieltäisi naamioitumisen kaduilla. USU-gallupin mukaan 54 prosenttia kannattaa ja 26 prosenttia vastustaa kasvojen peittämisen kieltämistä Suomessa.
Lue lisää
Lue lisää
