LEHTIKUVA
Euroalueen taloudelliseksi voimanpesäksi kaavailtu Saksa ei välttämättä saakaan nauttia talouskasvusta vuoden toisella neljänneksellä. Asiasta kirjoittavat niin Financial Times kuin The Wall Street Journal. Ekonomistien mielestä Saksan suuri osuus euroalueen taloudesta tarkoittaa sitä, että yhteisvaluutta-alueen talouskasvu puolittuisi huhti-kesäkuussa vaivaiseen 0,1 prosenttiin.
Saksan taloutta painavat Venäjän ja Ukrainan kriisin johdosta kasvaneet pakotteet, jotka näkyvät Saksassa vientiteollisuuden horjahteluna. Lisäksi liike-elämän luottamusluvut ovat pudonneet.
Saksan ohella huolta aiheuttavat myös kaksi muuta suurta euromaata. Italia vajosi kolmanteen taantumaansa sitten vuoden 2008. Ranskassa budjettivajeita ei tahdota saada millään kuriin.
Suurista euromaista Espanjan talous kasvaa nyt kohisten, mutta maan suuri työttömyysaste huolestuttaa. Kaiken lisäksi maan pääministeri Mariano Rajoy on aikeissa peruuttaa osan talousuudistuksistaan valmistautuessaan ensi vuoden parlamenttivaaleihin.
EU:n ja Venäjän toimien vuoksi myös Suomen talous on saanut maailmalta varoituksia. Tämän lisäksi Suomen talous on nuukahtanut pakkasen puolelle jo vuodesta 2012 alkaen.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
