

Euroopan parlamentin rakennus Brysselissä / MATTI MATIKAINEN
Pirkko Ruohonen-Lerner varoittaa: ”Euroopan parlamentti puolsi kansallisen päätösvallan huomattavaa siirtoa EU:lle”, useat suomalaismepit äänestivät asian puolesta
Euroopan parlamentti äänesti täysistunnossaan keskiviikkona 22. marraskuuta kiistellyistä muutoksista EU:n perussopimuksiin, jotka siirtäisivät merkittävän määrän kansallista toimivaltaa EU:lle. Tarkistetut ehdotukset perussopimusten muuttamiseksi menivät niukasti läpi äänin 305 puolesta, 276 vastaan ja 29 tyhjää. Äänestyksessä oli erikseen myös muutoksiin kehottava päätöslauselma, joka meni sekin läpi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.
Parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO ehdotti täysistunnon käsittelyyn jättämässä mietinnössään laajoja toimivallan siirtoja kansalliselta tasolta EU:n päätettäväksi. Tarkemmin valiokunnan esityksestä täällä.
Täysistunnon hyväksymässä tekstissä mepit pyrkivät lisäämään EU:n yksinomaista toimivaltaa ympäristökysymyksissä. EU:lle halutaan jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), väestönsuojelu, teollisuus ja koulutus.
Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
Mepit ehdottavat myös määräenemmistöpäätösten lisäämistä monilta osin ja samalla yksimielisyysvaatimuksesta luopumista. Parlamentille halutaan lisäksi täysimittainen lainsäädännön aloiteoikeus.
Mepit haluavat myös nimetä komissio uudelleen ”Euroopan toimeenpanoelimeksi”. Tämä enintään 15-jäseninen elin koottaisiin sen puheenjohtajan poliittisten mieltymysten mukaan. Nykyisellään jokaisella maalla on oikeus nimittää oma komissaarinsa.
Lopulliseen tekstiin jäi parlamentin esityksenä myös se, että eurosta tulisi koko EU-alueen yhteinen rahayksikkö. Ajatus EU-tason kansanäänestyksistä kaatui niukasti äänestyksessä.
Neuvostoa kehotetaan toimittamaan esitetyt muutokset ”välittömästi ja ilman keskustelua” Eurooppa-neuvostolle. Parlamentti odottaa, että Eurooppa-neuvosto kutsuu joulukuussa valmistelukunnan koolle perussopimusten muuttamista varten.
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamisten puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Petri Sarvamaa (kok.) äänesti muutoksiin kehottavan päätöslauselman puolesta, mutta äänesti muutosesityksistä tyhjää.
Vastaan äänestivät Pirkko-Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (rkp) ja Eero Heinäluoma (sdp).
Tyhjää äänesti Henna Virkkunen (kok.). Miapetra Kumpula-Natri (sdp) äänesti perussopimusmuutoksiin kehottavan päätöslauselman kohdalla tyhjää, mutta itse muutosesityksiä vastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Alviina Alametsä Petri Sarvamaa Silvia Modig EU-parlamentti Nils Torvalds Elsi Katainen Henna Virkkunen Miapetra Kumpula-Natri Mauri Pekkarinen Eero Heinäluoma Ville Niinistö Sirpa Pietikäinen Heidi Hautala Pirkko Ruohonen-Lerner Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruohonen-Lerner tyrmäsi espanjalaismepin vuodatuksen: Suomessa ei ole äärioikeistopuoluetta hallituksessa

Hakkarainen EU:n rajapolitiikan uudistuksesta: Uudet Schengen-säännöt rajoittavat sisärajasulkuja

Terveysturvallisuus myös teemaksi eurovaaleissa – Juvonen: Antibioottiresistenssi uhka myös Suomelle

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää