Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Elsi Katainen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo, että eurovaaleissa äänestää aikovan kannattaa käydä tutustumassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) sivuilla katsomassa, ketkä ehdokkaista ovat ilmoittaneet vaalibudjettinsa ja sidonnaisuutensa ennakkoon VTV:lle. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ehdokkaat, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät tee ennakkoilmoitusta VTV:lle.

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner osallistui kansanedustajana toimiessaan Lauri Tarastin vaalirahoitusta uudistavan työryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteena oli saada päivänvaloon vaalirahoitukseen liittyvää suhmurointia. Tällaista suhmurointia oli harjoittanut mm. Kehittyvien Maakuntien Suomi -niminen yhdistys, joka halusi vaikuttaa ja vaikuttikin vaalirahalla hallituskokoonpanoon ja ministerivalintoihin.
&#8211; Koska enemmistö sanelee työryhmissä ja eduskunnassa pelisäännöt, jäi vuonna 2009 säädetty laki ehdokkaan vaalirahoituksesta täysin torsoksi. Vanhojen valtapuolueiden edustajat eivät halunneet puolueidensa ja ehdokkaidensa kannalta hyvin voideltuun systeemiin muutosta.
&#8211; Siksi säädettiin näennäiseen avoimuuteen tähtäävä laki, jolla on hyvä nimi, mutta olematon vaikutus. Laki aiheuttaa paljon työtä ja kustannuksia Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV), erityisesti kuntavaalien yhteydessä, kun valvottavia on paljon mutta kampanjabudjetit olemattomia isoja kaupunkeja lukuun ottamatta, Ruohonen-Lerner kertoo.
Ehdokkaat eivät halua kertoa sidonnaisuuksistaan
Laki on ollut voimassa 15 vuotta. VTV on edelleen kuin postikonttori, joka ottaa vastaan ilmoituksia ja karhuaa puuttuvia ilmoituksia uhkasakolla. Sen sijaan vertailutietoja mediataloilta VTV ei saa pyytää, sillä toimivaltuudet tältä osin jäivät puuttumaan lakitekstistä. Jos vertailutietoja saisi pyytää, siitä voisi seurata jopa käryä.
&#8211; Lakitekstin ensimmäisessä pykälässä kuvataan, kuinka lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Europarlamenttivaaleissa 2024 on tänään menossa kuudes äänestyspäivä.
&#8211; Jos katsoo VTV:n sivuille, voi havaita jälleen saman asian kuin edellisillä kerroilla. Ne, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät pääsääntöisesti tee ennakkoilmoitusta VTV:lle. He eivät halua kertoa äänestäjille omista sidonnaisuuksistaan ja rahoittajistaan avoimuuden pelisääntöjä kunnioittaen, toteaa Ruohonen-Lerner.
Muutama poikkeus löytyy
Poikkeuksiakin löytyy. Ruohonen-Lerner nostaa hattua kokoomuksen Aura Sallalle, jonka vaalibudjetti on yli 144 000 euroa, josta omia varoja 21 097,64 euroa. Hän on ainoa kokoomuksen kärkiehdokas, joka kertoo avoimesti vaalirahoituksestaan ja kampanjansa tukijoista.
&#8211; Keskustassa Elsi Katainen on avannut yli 101 000 euron suuruista budjettiaan. Samoin kristillisten Eija-Riitta Korhola, jonka budjetti on 30 000 euroa. Sen sijaan RKP:n 20 ehdokkaasta ei yksikään ole tehnyt ennakkoilmoitusta vaalirahoituksesta VTV:lle, Ruohonen-Lerner sanoo.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Perussuomalaisten slogan EU-vaaleissa on ”Päätetään itse”. Puolueen istuva Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner painottaa, että kysymys ei ole ainoastaan kauniista sanoista, vaan konkreettisesta periaatteesta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaista.

– EU:ssa kiihtyvä keskustelu perussopimusten muuttamisesta haastaa Suomen kansallista päätösvaltaa omiin asioihinsa. Euroopan parlamentti äänesti viime marraskuussa kannastaan perussopimusten muuttamiseksi, jossa liittovaltiokehitystä pyrittiin kiiruhtamaan, varoittaa Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2015-19 ja 2023-24 toiminut Pirkko Ruohonen-Lerner.
Ei yhtään enempää päätösvaltaa EU:lle
Täysistunnon hyväksymässä päätöslauselmassa mepit pyrkivät siirtämään ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Toisin sanoen jäsenmailla ei olisi jatkossa lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Mepit halusivat EU:lle jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), pelastuspalvelu, teollisuus ja koulutus. Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
– Päätösvaltaa ei tule siirtää yhtään enempää unionin tasolle. Itsenäiset jäsenmaat tuntevat parhaiten oman tilanteensa, eikä EU:n tule sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan alalle, sanoo Ruohonen-Lerner.
Liittovaltiokehitys on mahdollista pysäyttää
Mepit vaativat myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä monelta osin ja samalla luopumista yksimielisyysvaatimuksesta.
– Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen merkitsee Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tapauksessa käytännössä sitä, että luovutamme oman päätösvaltamme kokonaan muille, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Ruohonen-Lerner kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan parlamentin marraskuinen päätöslauselmateksti hyväksyttiin varsin täpärästi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.
– Tulevissa EU-vaaleissa on aito mahdollisuus pysäyttää EU:n liittovaltiokehitys, mutta tähän tarvitaan jokaisen ääntä. Omasta puolestani voin sanoa, että jokaista äänestyspäätöstäni ohjaa nimenomaan Suomen kansallinen etu, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Moni suomalaismeppi liittovaltion kannalla
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamiseen kehottavan päätöslauselman puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Virkkunen äänesti alun perin tyhjää, mutta on korjannut pöytäkirjaan kannattaneensa esitystä.
Vastaan äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Eero Heinäluoma (sd.).
Tyhjää äänesti Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
&nbsp;

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Euroopan parlamentti äänesti täysistunnossaan keskiviikkona 22. marraskuuta kiistellyistä muutoksista EU:n perussopimuksiin, jotka siirtäisivät merkittävän määrän kansallista toimivaltaa EU:lle. Tarkistetut ehdotukset perussopimusten muuttamiseksi menivät niukasti läpi äänin 305 puolesta, 276 vastaan ja 29 tyhjää. Äänestyksessä oli erikseen myös muutoksiin kehottava päätöslauselma, joka meni sekin läpi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.

Parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO ehdotti täysistunnon käsittelyyn jättämässä mietinnössään laajoja toimivallan siirtoja kansalliselta tasolta EU:n päätettäväksi. Tarkemmin valiokunnan esityksestä <a href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.suomenuutiset.fi%2Feun-perussopimuksiin-kaavaillaan-suuria-muutoksia-pirkko-ruohonen-lerner-pyrkimys-on-luoda-eusta-supervalta-jossa-itsenaiset-jasenmaat-alistuisivat-eun-alueiksi%2F&amp;data=05%7C01%7C%7C2daba31f20864b1df14b08dbeb8e6ff6%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638362769225606608%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=hd8liFc80E8agvW3%2B5DGKkisMvuHPvRYujaLVFtzOOc%3D&amp;reserved=0">täällä</a>.
Täysistunnon hyväksymässä tekstissä mepit pyrkivät lisäämään EU:n yksinomaista toimivaltaa ympäristökysymyksissä. EU:lle halutaan jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), väestönsuojelu, teollisuus ja koulutus.
Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
Mepit ehdottavat myös määräenemmistöpäätösten lisäämistä monilta osin ja samalla yksimielisyysvaatimuksesta luopumista. Parlamentille halutaan lisäksi täysimittainen lainsäädännön aloiteoikeus.
Mepit haluavat myös nimetä komissio uudelleen ”Euroopan toimeenpanoelimeksi”. Tämä enintään 15-jäseninen elin koottaisiin sen puheenjohtajan poliittisten mieltymysten mukaan. Nykyisellään jokaisella maalla on oikeus nimittää oma komissaarinsa.
Lopulliseen tekstiin jäi parlamentin esityksenä myös se, että eurosta tulisi koko EU-alueen yhteinen rahayksikkö. Ajatus EU-tason kansanäänestyksistä kaatui niukasti äänestyksessä.
Neuvostoa kehotetaan toimittamaan esitetyt muutokset ”välittömästi ja ilman keskustelua” Eurooppa-neuvostolle. Parlamentti odottaa, että Eurooppa-neuvosto kutsuu joulukuussa valmistelukunnan koolle perussopimusten muuttamista varten.
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamisten puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Petri Sarvamaa (kok.) äänesti muutoksiin kehottavan päätöslauselman puolesta, mutta äänesti muutosesityksistä tyhjää.
Vastaan äänestivät Pirkko-Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (rkp) ja Eero Heinäluoma (sdp).
Tyhjää äänesti Henna Virkkunen (kok.). Miapetra Kumpula-Natri (sdp) äänesti perussopimusmuutoksiin kehottavan päätöslauselman kohdalla tyhjää, mutta itse muutosesityksiä vastaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner varoittaa: ”Euroopan parlamentti puolsi kansallisen päätösvallan huomattavaa siirtoa EU:lle”, useat suomalaismepit äänestivät asian puolesta

EU:n vihreän kehityksen ohjelma on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta, jotka vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta. Europarlamentin suurin ryhmä EPP uhkaa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetuksen. Vihreän lainsäädännön vyöryä halutaan hidastaa ennen ensi vuoden eurovaaleja, jotta äänestäjät eivät hermostuisi.
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, mutta nyt monet pitävät tätä tavoitetta liian kunnianhimoisena.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati puheessaan Pariisissa viime viikolla, että EU:n ympäristölainsäädännössä on pidettävä tauko, jotta yrityksillä on aikaa sopeutua uusiin lakeihin. Myös Italian pääministeri Giorgia Meloni on sanonut EU:n ympäristötavoitteiden vahingoittavan taloutta.
Teollisuusyritysten liitto Orgalimin puheenjohtaja luonnehtii tilanne &#8221;lakiesitysten hyökyaalloksi&#8221;. EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy kymmeniä erilaisia lakeja, jotka liittyvät talouden eri osa-alueisiin.
Komission puheenjohtaja: Aikataulua harkittava
Nyt jopa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen myöntää, että EU:n on harkittava uudelleen kykyään ottaa käyttöön uusia lakeja, <a href="https://www.ft.com/content/9f36ae94-fc37-43d6-9bf2-57c4079c93d1">kirjoittaa</a> talouslehti Financial Times. Ursula von der Leyen on kuitenkin iloinen tähän asti saavutetuista edistysaskeleista.
Europarlamentin suurimman ryhmän EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber kommentoi von der Leyenin puheita sanomalla, että hänenkin mielestään on hyvä pysähtyä miettimään hiilineutraaliustavoitteen laajuutta ja toteutusaikataulua.
&#8211; Jos ilmasto voittaa mutta muu yhteiskunta häviää, me emme saavuta hiilineutraaliutta, Weber sanoi.
EPP-ryhmä uhkaa kaataa metsien ennallistamisasetuksen
Keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä &#8211; johon myös Ursula von der Leyen kuuluu &#8211; ilmoitti äskettäin aikovansa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetusesityksen. Lisäksi EPP haluaa kaataa maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden käyttöä leikkaavan asetusesityksen.
&#8211; Ennallistaminen täytyy kaataa, koska se uhkaa vakavasti ruuantuotantoa Euroopassa. Tästä on taisteltu parlamentissa pitkään ja nyt peli täytyy viheltää poikki, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok./ EPP) <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b9df5bb3-9bbf-45f6-b172-18fc2eda7cb5">kommentoi</a> Maaseudun tulevaisuus -lehdelle.
&#8211; Ennallistamisessa on niin paljon hulluja juttuja, että se saa puolestani kaatua, jollei kokonaisuutta saada muokattua selvästi järkevämpään suuntaan, kommentoi keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen.
Kesän loppuun mennessä selviää, kaatuuko ennallistamisesitys. Kaatuessaan asetus palaisi uudelleen EU-komission valmisteluun, joten vääntö metsien ennallistamisesta tulee jatkumaan.
Eurovaalit tulossa ensi vuonna &#8211; paljon lakeja vaiheessa
Yksi syy siihen, että poliitikot vaativat nyt tuumaustaukoa lainsäädäntöön on se, että seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään vuonna 2024. Sitä ennen olisi hyvä vähän rauhoittaa tilannetta, jotta äänestäjät eivät polta päreitään &#8221;vihreän siirtymän&#8221; kanssa.
Europarlamentissa on tällä hetkellä työn alla melkoinen määrä lakiesityksiä, joista jotkut ovat jo aiheuttaneet kiivasta keskustelua jäsenvaltioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230310IPR77228/rakennusten-energiatehokkuus-eu-parlamentti-hyvaksyi-kantansa">energiatehokkuusdirektiivi</a> ja polttomoottoriautojen <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b4aaad88-bad8-4bfe-b4e0-23948bdde475">myyntikielto</a>, johon Saksa on vaatinut poikkeusta.

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Kun Paavo Väyrynen palaa keväällä eduskuntaan, tulee varasijalta eduskuntaan päässeelle Mikko Kärnälle lähtö. Europarlamentissa edessä on mutkikkaampi varasijakierrätys, jossa Brysseliin saattaa päästä neljänneltä varasijalta 16 135 äänellä.

Paavo Väyrynen on valittu europarlamenttiin 2014 ja eduskuntaan 2015. Kansanedustajan tehtävää ministerisalkutta jäänyt Väyrynen ei halunnut ottaa vastaan, joten Lapin vaalipiiristä eduskuntaan pääsi varasijalta Mikko Kärnä.
Nyt Väyrynen pyrkii presidentiksi, mutta siinä melko todennäköisessä tapauksessa ettei hän tule valituksi, aikoo Väyrynen palata loppukaudeksi eduskuntaan.
Tästä käynnistyy hämmentävän mutkikas dominovaikutus, joka kiertää Brysselin kautta ja päätyy uudestaan eduskuntaan.
<a href="https://demokraatti.fi/kommentti-keskustan-nimiruletti-saa-paan-pyoralle-noustaanko-parlamenttiin-perati-neljannelta-varasijalta-tai-viela-kauempaa/">Demokraatti</a>-lehti kävi läpi koko keskustan varasijaketjun. Se alkaa europarlamenttivaaleista 2014, jolloin keskustan mandaatilla Brysseliin valittiin äänijärjestyksessä Olli Rehn (70 398 ääntä), Väyrynen (69 360 ääntä) ja Anneli Jäätteenmäki (59 538 ääntä).
Rehn palasi eduskuntaan 2001 ja hänen tilalleen nousi ensimmäiseltä varasijalta Hannu Takkula (39 809 ääntä). Hän taas on todennäköisesti siirtymässä maaliskuussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, jolloin europarlamenttiin nousee kansanedustaja Elsi Katainen (19 882 ääntä) toiselta varasijalta. Kataisen tilalle eduskuntaan taas nousee Eero Reijonen.
Väyrysen lähtö tarkoittaisi siirtymistä jo kolmanteen varasijaan, jolloin Brysselin koneeseen nousisi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (17 732 ääntä).
Pentikäinen ei torstaina osannut sanoa, ottaisiko hän paikan vastaan. Ellei, loppukauden meppi haetaan neljänneltä varasijalta. Se on kansanedustaja Mirja Vehkaperä (16 135 ääntä). Hänen paikkansa eduskunnassa saisi Hanna-Leena Mattila.
Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta asetelma ei näytä kovin hyvältä. Keskustan alkuperäinen euroedustajakolmikko sai vaaleissa yhteensä melkein 200 000 ääntä. Varasijasirkuksen jälkeen keskustan meppikolmikko jää selvästi alle 100 000 äänen.

Neljänneltä varasijalta europarlamenttiin – onko tässä enää mitään järkeä?

Elsi Katainen

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Pirkko Ruohonen-Lerner varoittaa: ”Euroopan parlamentti puolsi kansallisen päätösvallan huomattavaa siirtoa EU:lle”, useat suomalaismepit äänestivät asian puolesta

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Neljänneltä varasijalta europarlamenttiin – onko tässä enää mitään järkeä?

Uusimmat

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026