PK-yrityksissä muhii eläkepommi

Kun uusi yritys aloittaa toi­mintansa, yrittäjällä ei usein­kaan ole mahdollisuuksia satsata omaan eläketurvaan­sa, koska muut investoinnit vaativat rahaa. Myöhemmin oman yrittäjäeläkemaksun eli YEL:in korottaminen voi unohtua tai siihen ei ole va­raa. Moni pienyrittäjä huo­maa eläkkeelle jäädessään saavansa käteen vain 300-400 euroa kuussa.

Eläkeyhtiö Varmalla on noin 70 000 yrittäjä- ja työn­antaja-asiakasta. Yhtiön ti­lastoista näkyy hyvin se epä­suhta, joka vallitsee yrittäjien itselleen maksamassa eläke­turvassa suhteessa heidän palkollisille kertyvään eläke­turvaan.

– Muutama vuosi sitten Var­man YEL-vakuutettujen työ­tulot olivat noin 20 000 euroa vuodessa, kertoo viestintä­päällikkö Leena Rantasalo.

– Samaan aikaan Tyel-va­kuutettujen työntekijöi­den palkkojen keskiarvo oli noin 30 000 euroa. On tärke­ää muistaa, että YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan ja eläkkeen perusta.

Lähtökohtana terve hinnoittelu

Rantasalo arvioi, että yrit­täjät aikovat usein realisoida aikanaan oma yrityksensä ja elää vanhuusaikansa niin saa­millaan rahoilla. Tällöin he eivät kuitenkaan huomioi esi­merkiksi mahdollista työky­vyttömyyttä: jos sairaus iskee, eivät he saa oikean tasois­ta turvaa itselleen verrattuna työntekijäänsä, joka saa ansi­oihinsa sidotun päivärahan.

Kymien Yrittäjät ry:n pu­heenjohtaja Teppo Sainio tunnistaa tämän ajatteluta­van. Hän muistuttaa myös, että yrittäminen on muuttu­nut.

– Monessa yrityksessä pää­oma on nykyisin enemmän­kin henkistä laatua. Pk-yri­tyksillä ei kokonaisuudessaan mene kovin hyvin. Tutkimus­ten mukaan vain viisi pro­senttia yrittäjistä vaurastuu omalla työllään. Sosiaaliturva on silloin se asia, josta ensim­mäisenä lipsutaan.

Ulkomailta tulevien yrittäjien määrä kasvaa

Perussuomalaisten kansan­edustaja Osmo Kokko tun­tee pitkän yrittäjä- ja järjes­töuransa ansiosta ongelman hyvin.

– Muutama vuosi sitten lainsäädäntöön tehtiin tämä porkkana, jolla yrittäjän sai­rauspäivärahan määrä sidot­tiin hänelle määritellyn YEL-työtulon määrään. Se muutos olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, Kokko huo­mauttaa.

Toisilla yrittäjillä bisnes pyörii aina paremmin, toisil­la huonommin. Kokko on ta­vannut monia eläköityneitä pienyrittäjiä, joille eläkkeen pieni määrä on tullut järky­tyksenä.

– Moni havahtuu asiaan vas­ta sitten, kun se oma eläköity­minen tapahtuu.
Kokko painottaa taloustie­don ja -osaamisen merkitystä siinä vaiheessa, kun ihminen päättää lähteä yrittäjäksi.

– Oma tuotteensa on osatta­va hinnoitella oikein. Esimer­kiksi kuljetusala on ollut kan­nattavuudeltaan jo pitkään alamaissa. Kun maksutaso on alakantissa, ei yrittäjillä ole varaa korjata omaa eläketur­vaansa, Kokko tietää.

Sekä Kokko että Sainio ko­rostavat tiedon merkitystä yrittäjien eläketurvaa koske­vissa asioissa. Yrittäjäjärjes­töt tekevät työtä asian eteen, mutta tehtävää riittää. Rajo­jen avautumisesta, ja työelä­män muuttumisesta kertoo Leena Rantasalon mukaan esimerkiksi se, että Varmas­sakin virolaisten YEL-vakuu­tettujen henkilöiden määrä on kasvanut selvästi.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.