Pohjoismaiden neuvostossa puhuttiin tasa-arvosta – Vigelius: ”Miehiä ei korjata tekemällä heistä vähemmän miehiä”

Tasa-arvopoliittisessa keskustelussa kansanedustaja Joakim Vigelius nosti esille, että kun puhutaan tasa-arvon lisäämisestä, ei voida puhua vain naisten tasa-arvosta.

Hän huomautti, että syrjäytyneistä enemmistö on miehiä, samoin enemmistö koulupudokkaista, pitkäaikaistyöttömistä, päihdeongelmaisista ja asunnottomista. Myös enemmistö vangeista, henkirikoksiin kuolleista ja itsemurhan tehneistä on miehiä.

– Pojat eivät ole rikkinäisiä tyttöjä. Miehiä ei korjata tekemällä heistä vähemmän miehiä, Vigelius sanoi.

– Miesten ongelmat ovat konkreettisia: syrjäytymistä, väkivaltaa, päihteitä ja merkityksettömyyttä. Näitä tosiasioita harvemmin noteerataan. Tasa-arvon soturit jumittuvat usein siihen, että miehiä nähdään yhteiskunnan huipulla. Samalla sivuutetaan se, että miehiä nähdään vielä runsaslukuisempina yhteiskunnan pohjalla.

Uskonnon varjolla ei saa alistaa tyttöjä

Samassa keskustelussa kansanedustaja Pia Sillanpää nosti vahvasti esille sen, että uskonto ei saa olla esteenä tyttöjen tasa-arvolle:

– Kauanko aiomme katsoa läpi sormien sitä, että osa tytöistä istuu jopa koulutunneilla kasvot hunnutettuina? Näitä tyttöjä ei myöskään näe kesäisin uimarannoilla kuten heidän kanssaan samanikäisiä poikia samasta uskonnosta. Rasistiksi leimautumisen pelko ei voi olla esteenä sille, että puhumme näistä asioista ja vaadimme kaikille tytöille ja pojille samat yhdenvertaiset oikeudet tässä maassa.

Kielitaidottomat hoitajat eivät ole ratkaisu

Hyvinvointipoliittisessa keskustelussa Sillanpää nosti keskusteluun kielitaidottomat hoitajat. Hän kuvasi, kuinka kielitaidottomat hoitajat ovat turvallisuusuhka potilaille ja lisätaakka muulle henkilökunnalle. Tästä ongelmasta kärsivät Suomen lisäksi muutkin Pohjoismaat.

– On myös epäeettistä houkutella osaajia maista, jotka itsekin kamppailevat terveydenhuollon resurssien kanssa. Miten me voimme ajatella, että ikään kuin varastamme kehittyvistä maista heidän osaajansa meille? Tämähän olisi vain nykyaikaista kolonialismia, Sillanpää lisäsi.

Väkivallan juurisyihin puututtava

Kansanedustaja Merja Rasinkangas nosti istunnossa esille huolensa lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä päihteidenkäytöstä ja peräsi yhteistyötä Pohjoismaiden välillä.

– Toivon, että Pohjoismaista yhteistyötä voidaan kehittää entisestään niin, että jaamme hyviksi koettuja käytänteitä ja voimme yhteistyössä lisätä keinoja huumekaupan leviämisen vähentämiseksi. Tärkeää olisi puuttua myös väkivallan juurisyiden ehkäisemiseksi ennalta sen sijaan, että keskitymme vain seurausten hoitoon.

Eerola valittiin puheenjohtajistoon

Kansanedustaja Juho Eerola valittiin Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistoon maanantaina, kun puolueryhmä Vapaa Pohjola, johon perussuomalaiset kuuluu, sai lisäpaikan ja täten lisää vaikutusvaltaa.

Eerola esitti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa kysymyksen Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonille Venäjän varjolaivaston aiheuttamasta turvallisuus- ja ympäristöuhasta Itämerellä. Hän kysyi myös Tanskan yhteistyöministeriltä Helsinki-sopimuksesta.

Perussuomalaisten puheenvuorot saivat aikaan tervetullutta keskustelua useampaan aiheeseen. Vasemmalta laidalta tulleet keskustelualoitteet Palestiinasta taas eivät saaneet kannatusta. Pohjoismaiden neuvoston kokoukset pidettiin 27.–30.10. Ruotsin eduskunnassa.