Poliisin resurssit riittävät enää palojen sammuttelemiseen

Perussuomalainen eduskuntavaaliehdokas, ylikonstaapeli Jari Halttunen Äänekoskelta on jo neljännesvuosisadan kestäneen uransa aikana joutunut seuraamaan uudistuksia, joilla poliisipalvelut on ajettu alas erityisesti maaseudulla.

– Sisäministeri Päivi Räsäsen ajama poliisihallinnon uudistus Pora III on mielestäni täysin epäonnistunut. Kaikki nämä talous edellä ajetut uudistukset ovat johtaneet siihen, että maaseudulla poliisin resurssit riittävät enää palojen sammuttelemiseen. Meitä on liian vähän, Halttunen toteaa.

Kymmenisen vuotta sitten poliisivirkoja oli vielä reilut kahdeksantuhatta, nyt määrä on laskenut noin seitsemääntuhanteen.

– Konkreettisesti esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa poliisien määrän väheneminen näkyy siten, että vielä vuonna 1997 meillä oli viidestä seitsemään partiota perjantai-iltaisin, nyt partioiden määrä on vähentynyt kahdesta kolmeen, vaikka työmäärä on samaan aikaan lisääntynyt. Isommissa kaupungeissahan poliisien määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin pikkukylissä, Halttunen selvittää.

Pienistä asioista ei enää soiteta

Maaseudun ja haja-asutusalueiden ihmiset ovat poliisien määrän vähenemisestä huolissaan, mikä näkyy monella eri tavalla. Aivan pienistä asioista ei poliisille enää viitsitä soittaakaan, kun tiedetään, ettei se poliisi kuitenkaan puheluihin vastaa. Tai jos vastaa, niin ei tule tai jos tulee, niin tulee vain suurella viiveellä.

– Esimerkiksi Pihtiputaalla paikalliset kuntalaiset ovat järjestäneet omaa yöpartiointia korvaamaan puuttuvia poliisipalveluja. Varsinkin eläkeläiset kokevat suurta turvattomuutta, kun poliisia ei enää näy katukuvassa, sanoo Halttunen.

Rattijuoppo on vaarallinen
paikkakunnasta riippumatta

Hälytysajoissa joudutaan suorittamaan selkeää priorisointia. Jos esimerkiksi Jyväskylässä soitetaan epäillystä rattijuoposta, saadaan poliisi paikalle, mutta jos hälytys tulee Pihtiputaalta, todetaan, että laitetaan ajoneuvo tarkkailuun, koska toiminnallisesti partion irrottaminen ei ole järkevää. Vaikka se rattijuoppo on Pihtiputaalla aivan yhtä vaarallinen kuin Jyväskylässäkin.

– Myös pienemmät tappelunnujakat yritetään hoitaa ensisijassa puhelimen välityksellä, koska resurssit eivät anna myöten käydä paikan päällä, sanoo Halttunen.

Maaseudullakin tarvitaan poliisia

Halttunen ei väitä, että aivan joka paikassa pitäisi aina olla poliisipartio, mutta selkeästi niiden määrää olisi lisättävä, jotta myös maaseudulla olisi olemassa jonkinlainen poliisivalmius.

– Nyt meitä on liian vähän. Poliisin määrä on ajettu jo liian alas, enää ei kerta kaikkiaan ole muuta mahdollisuutta kuin alkaa lisäämään sitä nyt, toteaa Halttunen.

Myös ulkoinen turvallisuus
ajettu liian alas

Sisäisen turvallisuuden lisäksi myös ulkoista turvallisuutta on Suomessa ajettu alas, kun varuskuntia – varsinkin itärajalla – on vähennetty, mikä Halttusen mielestä on nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa täysin väärin.

– Ottawan sopimuksesta Suomen tulisi irtautua täysin. Venäjähän ei kyseisessä sopimuksessa ole mukana, ja tulee mahdollisessa konfliktitilanteessa, jota kukaan ei tietenkään toivo, miinoituksia kyllä käyttämään.

Myöskään Nato-jäsenyyttä ei Suomen ainakaan vielä pidä Halttusen mielestä lähteä hakemaan. Ensin pitäisi tehdä kattavat selvitykset mahdollisen jäsenyyden haitoista ja hyödyistä, ja mitä koko jäsenyys Suomelle käytännössä merkitsisi.

– Sisäiseen turvallisuuteen minun mielestäni liittyvät myös terveyspalvelut, joita myös on keskitetty jo liikaa. Haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat usein hakemaan kohtuuttoman pitkien matkojen päästä ne terveyspalvelut, joista ovat verorahoillaan maksaneet, Halttunen huomauttaa.