Lehtikuva
Suomen rikollisuustilanne on yhä kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Viranomaisten mukaan järjestäytynyt rikollisuus kuitenkin muuttuu ja muuttaa toimintatapojaan huomattavan nopeasti. Erityistä huolta herättävät nuorten ja lasten rekrytointi tekemään rikoksia, rikollisuuden yhä tiiviimpi kytkeytyminen yrityksiin sekä ylipäänsä kansainvälisten rikollisverkostojen kasvava vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan.
Järjestäytynyt rikollisuus ei enää näyttäydy vain paikallisten ryhmien yksittäisinä tekoina, vaan se muodostuu yhä enemmän toisiinsa kytkeytyvistä verkostoista, joilla on valtioiden rajat ylittäviä yhteyksiä. Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kuvasi muutosta verohallinnon isännöimässä seminaarissa perustavanlaatuiseksi:
– Rikolliset verkostot ovat järjestäytyneelle rikollisuudelle rinnakkainen yläkäsite, jonka alle kuuluvat muun muassa perinteiset liivijengit, prosenttijengit ja uusimuotoiset katujengit, klaanirikollisuus ja erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia rikollisjärjestöjä tai näiden yhteenliittymiä, usein aika heikostikin yhteenliittyneinä.
Sitä ei kukaan ääneen sanonut, mutta järjestäytynyt rikollisuus muistuttaa jonkin verran alustataloutta, jossa ylivertaisen hyödyn saavat harvat ja kustannukset jäävät yksilöille sekä yhteiskunnalle.
Tunnistettuja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä on Suomessa Koskimäen mukaan tällä hetkellä noin sata ja jäseniä noin tuhat. Luvut tosin ovat hyvin pitkälti määrittelykysymyksiä. Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii kaikessa toiminnassaan taloudelliseen hyötyyn ja toimii laajasti eri sektoreilla yhteiskunnassa.
Ulkomailta Suomeen vaikuttavia rikollisia verkostoja tai niiden osioita saapuu erityisesti Ruotsista ja Baltian maista, Länsi-Balkanilta, Itä-Euroopasta ja Alankomaista. Verkostot toimivat yhteistyössä Suomen perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.
Nykyään myös yhä useammalla suomalaisella verkostolla on havaittu suoria yhteyksiä ulkomaille. Suomesta myös johdetaan muissa maissa toimivia kansainvälisiä järjestäytyneen rikollisuuden järjestöjä.
Järjestäytynyt rikollisuus osaa hyödyntää teknologiaa entistä paremmin, käyttää ammattimaisia avustajia, kuten esimerkiksi lakimiehiä, kirjanpitäjiä, IT-osaajia ja niin edelleen.
– Me puhumme tällä hetkellä crime as a service-palveluista. Virtuaalivaluutat, pimeät verkkoalustat ja kryptatut viestivälineet ovat tärkeitä ja niihin poliisi törmää jokaikisenä päivänä, Koskimäki muistutti.
– Raha, muu etuus taikka yhteiskunnallinen asema ovat keskeisiä motiiveja. Huumausaineet, aseet, tietoverkkoavusteiset petokset, talousrikokset, kiristykset, väkivalta ja korruptio ovat niitä keinoja, joilla motivaatiota ylläpidetään hyvinkin aggressiivisesti.
Rikolliset toimijat pyrkivät uimaan yhteiskunnan liiveihin ja lyömään reiän tukiperustaisen hyvinvointivaltion hunajapurkin kylkeen. Rikollisilla ei ole pulaa rahasta, toisin kuin virkavallalla.
Kokaiinin lisääntynyt viihdekäyttö työssäkäyvien kansalaisten parissa ja yleensäkin yhä vapaamielisemmät asenteet huumausaineita kohtaan muodostavat merkittävän riskin korruptiolle ja kiristämiselle jokaisessa organisaatiossa.
– Tätä kautta lisääntyy uhka rikollisten verkostojen vaikutusvallan kasvulle ja tiedonhankinnalle muun muassa kriittisessä yrityskentässä, poliittisessa päätöksenteossa ja jopa valtiotyönantajan sisällä.
Järjestäytynyt rikollisuus rekrytoi ja hyödyntää nuoria yhä laajemmin ja yhä nuorempia, jopa lapsia. Ilmiö on havaittu ja siihen on kiinnitetty huomiota useissa Euroopan maissa, erityisesti Ruotsissa ja myös Europolin tasolla.
Niin kutsutussa tilausväkivallassa, eli Violence as a Service (VaaS) rikollisryhmät rekrytoivat haavoittuvassa asemassa olevia nuoria henkilöitä ja jopa lapsia toteuttamaan väkivaltarikoksia ryhmän lukuun. Rekrytointi tapahtuu usein erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, ja toimintaa ohjataan pikaviestipalveluilla nimimerkkien suojassa.
Suomessa tilausväkivalta on kytkeytynyt erityisesti ruotsalaisiin toimijoihin. Tästä on havaintoja aivan viime viikkojenkin ajalta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kiittää oikeusministeri Leena Meren ja sisäministeri Mari Rantasen johdolla toteutettuja lakiuudistuksia ja listaa hallituskauden keskeiset turvallisuuspoliittiset saavutukset. Hallitus on tehnyt konkreettisia toimia suomalaisten turvallisuuden eteen, toteaa Vähämäki tyytyväisenä.
Monikulttuurisen yhteiskunnan kielteiset puolet on totuttu näkemään tukiriippuvaisuutena, väkivaltarikoksina tai jättäytymisenä yhteiskunnan ulkopuolelle. Pimentoon on jäänyt yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin kurottava talousrikollisuuden musta käsi. Ruotsissa elinkeinoelämä korottaa äänensä jo hätähuutoon.
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.
Eduskunta päätti eilen uusista tiukennuksista aserikoksiin. Jatkossa törkeänä ampuma-aserikoksena tuomitaan myös luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa. Lisäksi törkeän tekomuodon vähimmäisrangaistusta korotetaan nykyisestä 4 kuukaudesta 2 vuoteen vankeutta.
Pitkään on puhuttu ja kirjoitettu median sivut leveinä siitä, kuinka lasten ja nuorten väkivalta on seurausta ulkoisista olosuhteista. Entäpä jos onkin niin, että väkivalta ja rikokset ovatkin nuorten omien arvojen ja oman moraalin mukaisia? - Aikuisten maailma on totaallisesti epäonnistunut opettamaan nuorille sen, mikä on oikein ja mikä on väärin, väittää entinen rehtori.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa uhkina korostuvat erityisesti järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja nuorisorikollisuus. Ministeri varoittaa seurauksista, jos ongelmiin ei tartuta määrätietoisesti ja ajoissa.
Perussuomalaisen sisäministerin Mari Rantasen johtamat lakiuudistukset mahdollistavat tarvittavat toimet nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Viranomaiset helpottavat keskinäistä tietojenvaihtoa ja ottavat käyttöön Ruotsin jengirikollisuuteen keskittyvien viranomaisyhteistyöryhmien parhaat käytännöt Suomessa.
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Viikon suosituimmat
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
