Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Lauri Heikkilä ja Reijo Hongisto jättivät tänään valiokunnassa hylkäysesityksen koskien ilmastolakia ja sen hyväksymistä.
– Suomen ei pidä ottaa vapaaehtoisesti ilmastoasioissa voimakasta teollisuutemme kilpailukykyä heikentävää etunojaa, varsinkin kun maamme päästöt ovat vain kaksi promillea maailman tasosta, kaksikko painottaa.
Teollisuus siirtyy ulkomaille
Lisäksi Heikkilä ja Hongisto muistuttavat, että vientiteollisuuttamme on jo rangaistu riittävästi erilaisilla aikaisemmilla rajoituksilla.
– Kysymys koskettaa yleisemmin myös keskustelua liiallisesta sääntelystä, sillä järjestelmä tulisi sekä jäykistämään ilmasto- ja energiapoliittista suunnittelua maassamme että aiheuttamaan tarpeetonta hallinnollista lisätaakkaa. Tosiasiassa käy usein niin, että kun maassamme tehdään lisärajoituksia, tästä seurauksena on vain teollisuuden siirtyminen sellaisiin maihin, joissa vastaavia rajoituksia ei ole. Näissä maissa vanhanaikaisempi valmistustekniikka aiheuttaa suuremmat päästöt, Heikkilä ja Hongisto toteavat.
Metsäpolitiikasta päätettävä Suomessa
Heikkilän ja Hongiston mukaan ilmastolaissa ja sen uudistuksessa on kokonaisuudessaan kyse valtavan suurista asioista, jotka vaikuttavat Suomen maatalouteen ja teollisuuteen sekä niiden jatkuvuuteen.
– Perussuomalaiset haluavat jatkossakin pitää kiinni siitä, että metsäpolitiikastamme päätetään Suomessa. Tätä päätöksentekovaltaa pyritään nyt energia- ja ilmastopolitiikan varjolla viemään Brysseliin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
