Tuoreessa maatalousaiheisessa dokumentissa kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Antti Kangas kehottaa kaikkia miettimään, kuinka vastuutonta suomalainen maatalouspolitiikkaa on ollut viime vuosikymmenien aikana, jatkuen viime vuosiin saakka.
– Edellisellä hallituskaudella keskustalla oli maatalousministerin salkku. Silloin maksettiin tiloille niin sanottu kriisituki maatalouteen. Se oli suuruudeltaan noin 95 miljoonaa euroa, eli lähes 100 miljoonaa.
– Mihin kriisituki meni? Se katosi kaiken maailman kosteikkoviljelyihin ja muihin. Siinä ei siis ollut juuri mitään, mikä auttoi tosiasiassa tiloja. Sen sijaan, jos se sama 95 miljoonaa euroa olisi satsattu viljanvientisatamaan, niin Suomen viljamarkkinoiden epätasapaino olisi ratkaistu pysyvästi.
Suomessa viljellään vastuullista viljaa
Suomen satamiin ei tällä hetkellä mahdu valtameriluokan Panamax-aluksia lastaamaan viljaa, vaan viljan vienti tapahtuu pienillä laivoilla, jonka takia rahti on suuri, Kangas toteaa.
– Sen takia Suomessa on EU:n matalin viljan hinta, siis meillä on vastuullisimmin viljelty vilja, mutta kuitenkin matalin hinta. Eihän tässä ole järkeä, mutta jos politiikassa edelleen jatketaan kepulaista maatalouspoliittisten pikavoittojen hakemista, ja maksetaan vain näennäinen tukipaketti tiloille sen sijaan, että raha on vastuullisesti käytetty johonkin järkevään toimeen – kuten vientisatamaan – niin tilanne on tämä, eikä näköpiirissä ole parannusta.
Kansanedustaja sanoo, että jos Suomessa halutaan jatkaa maataloustuotantoa, siis esimerkiksi lypsykarjatiloja, niin muutoksen aika on käsillä.
– Suomalainen maataloustuotanto on ollut kriisissä oikeastaan vuodesta 1995 saakka, eli siitä saakka kun liityimme EU:hun. Koko suomalainen ruokajärjestelmä meni EU:n myötä uusiksi, mutta poliittiset päättäjät eivät vuosien kuluessa kyenneet reagoimaan siihen tilanteeseen, mikä täällä on nyt, kun suomalainen markkina ei toimi. Jos me siis jatkossakin halutaan pöytiin suomalaista ruokaa, niin nyt on viimeinen aika tehdä oikeita toimenpiteitä, ja saada asiat kuntoon ja toimimaan, Kangas sanoo.
Hän korostaa että asioiden korjaamiseen menee paljon aikaa, eikä korjaamiseen edes riitä yksi hallituskausi. Aloitettava on kuitenkin nyt.
Elintarvikekaupan keskittyminen osa ongelmaa
Osa ongelmaa on erittäin keskittynyt elintarvikekauppa, eli Suomessa on kaksi isoa ketjua ja lisäksi kolmas vähän pienempi.
Käytännössä meillä on duopoli, jossa kaksi kauppaketjua määrittää hinnat, Kangas sanoo.
Hän käyttää esimerkkinä lihatilan lihanmyyntiä, sillä lihatilan tuottaja saa tällä hetkellä teuraaksi laitetusta lehmästä kaksi euroa kilolta vähemmän hintaa, kuin mitä esimerkiksi saksalainen kollega saa.
Tilanne on kestämätön, sillä vaikka tunnetusti suomalaisen ruuantuotannon laatu on hyvä, ruuan tuottajan siitä saama korvaus ei ole riittävä, Kangas painottaa.
– Me teemme täällä Euroopan parasta elintarviketta, mutta Euroopan surkeimmalla hinnalla. Se, että lihan hinta on 2-3 euroa eurooppalaista keskihintaa alempana, niin se on täysin kestämätön tilanne korkeiden kustannusten maassa. Minun mielestäni se on yksinkertaisesti väärin.
Mersua ei kannata tuottaa Ladan hinnalla
Kansanedustaja Kangas painottaa, että jos Suomesta ei löydy poliittista tahtotilaa sille, että lihamarkkina saadaan kuntoon, niin toiminta – siis ruuan tuotanto – loppuu Suomessa lähivuosina.
Tällöin ruuan saatavuus voi heikentyä huomattavasti, koska tuotanto supistuu parhaillaan koko Euroopassa.
Moni suomalainen kyllä sinänsä arvostaa lähellä tuotettua, kotimaista ruokaa ja on valmis siitä maksamaan, etenkin, koska kotimaisen ruuan puhtaus tiedetään.
– Me Suomessa ruiskutetaan todella vähän kasvinsuojeluaineita verrattuna mihinkään muuhun eurooppalaiseen kollegaan. Silloin, kun ostaa esimerkiksi suomalaista ohraa, kauraa, ruista tai vehnää, niin voi olla varma siitä, että ruuassa ei ole kemikaalijäämiä.
– Mutta se ruoka on tuotettu kalliisti, ja siksi siitä pitää saada oikea hinta, edes se eurooppalainen normaali hinta. Eikä niin kuin nyt, että Suomessa hinta on selkeästi EU:n keskihinnan alapuolella. Nyt täällä tuotetaan mersua Ladan hinnalla, eli toiminta ei ole kestävällä tasolla, Kangas sanoo.