LEHTIKUVA
Suuri valiokunta käsitteli tämänpäiväisessä kokouksessaan euroalueen pankkiunionin pankkien pääomittamista Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet esittivät, että Suomi ei hyväksy kaavailtua toimintatapaa.
– Suomen ei tule hyväksyä EVM:n käyttöä pankkien suoraan pääomittamiseen, perussuomalaisten Anne Louhelainen toteaa.
– Mielestämme kansallisvaltioiden on nykyisen kriisin ratkaisussa itse vastattava omien pankkisektoreidensa mahdollisesta pääomittamisesta, koska myös valvonta on ollut kansallisvaltioiden vastuulla silloin kun kriisiin johtaneet virheet on tehty.
Perussuomalaisten mielestä vastuuta ongelmapankkien pääomittamisesta ei saa siirtää EVM:n kautta kaikkien euromaiden maksettavaksi. Suomen tulee kaikissa yhteyksissä pitää huolta siitä, että suomalaisten veronmaksajien varoja ei käytetä muiden euromaiden pankkisektorien pelastamiseen.
Taloudelliset riskit muistettava
Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti asiaan kantaa viikkoa aiemmin. Silloin perussuomalaiset totesivat eriävässä mielipiteessään, että pankkien suora pääomittaminen vaatii EVM-sopimuksen muuttamista ja sen eduskuntakäsittelyä vaikeutetussa järjestyksessä.
– Pääomittamisen käyttöönotto on mielestämme niin merkittävää toimivallan siirtoa, että vaikeutetun menettelyn edellytykset täyttyvät. Ja samalla täytyy toki muistaa merkittävästi lisääntyvät taloudelliset riskit, Vesa-Matti Saarakkala linjaa.
– Lisäksi ihmetyttää, miksi asian käsittelyä lykättiin tällä tavalla eurovaalien yli. Oliko tahallista vai sattumaa? Sitä voi jokainen arvailla.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
