Puheenjohtaja Riikka Purra puhui linjapuheessaan Venäjän uhasta. Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous puntaroi parhaillaan puolueen Nato-kantaa.
Purra avasi Ukrainan tilannetta, Suomen ja Venäjän kipeää, historiallista suhdetta sekä mahdollista Nato-jäsenyyttä:
”Uutisia siviilien tappamisesta, raiskaamisesta, kaiken tuhoamisesta. Hävitettyä maata joukkojen jäljiltä. Uhkailua kemiallisilla, jopa ydinaseilla. Sodan kuvastoa, jota olemme seuranneet jo yli kaksi kuukautta – ruumiskasoja, äiti katsomassa poikansa ruumiin nostamista viemärikaivosta, verinen lapsen pehmolelu.
Kavahduttavaa ihmisyyden hylkäämää pahuutta. Emmekä edes tiedä, mitä on tulossa. Venäjän kokemat tappiot Ukrainassa, kasvojen menetys, nurkkaan ajettu Vladimir Putin, irrationaalisuus – yhdistettynä kykyyn tuhota. Jos ei valloittaa ja voittaa, niin ainakin tuhota.
Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, ja vaikka se on ollut rauhallinen vuosikymmenet, jokaisen suomalaisen suvun historiallinen muisto kertoo kivuliaasti, että aina se ei ole ollut. Venäjän pelko on solutasomme muistissa.
Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa nyt. Mutta eivät meistä useimmat kai olisi uskoneet Venäjän brutaalia invaasiota kaikkialle Ukrainaankaan mahdolliseksi. Myös vuonna 1939 pidettiin epätodennäköisenä, että Neuvostoliitto kohdistaisi Suomeen suoraa sotilaallista hyökkäystä. Joka tapauksessa Suomen turvallisuustilanne on Venäjän toiminnan seurauksena heikentynyt. Pienet virheet tai onnettomuudet voivat eskaloida tilannetta. Lisäksi olemme Venäjän mustalla listalla epäystävällisenä maana jo nyt – oikeastaan kärsimme läntisen liittouman ja Nato-kumppanuuden huonoista seurauksista mutta ilman viidennen artiklan mukaista suojaa.
Sodilla on ainakin 13 000 vuoden historia. Rauha on ollut väliaikaista niin kauan kuin sivilisaatioita on ollut olemassa. Kun Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa, Venäjä ja Ruotsi kävivät keskenään 14 sotaa. Suomen itsenäistyttyä Venäjästä kesti rauhan aikaa vain 22 vuotta ennen kuin Suomi pakotettiin osallistumaan toiseen maailmansotaan Stalinin hyökättyä maahamme talvisodassa. Jatkosodan torjuntataisteluissa kesällä 1944 Suomen itsenäisyys lunastettiin äärimmäisen kovien uhrausten kautta.
Nato-prosessissa on kyse juuri siitä. Kaikki tietävät, että kyseessä voisi olla myös Suomi. Nato-jäsenyyttä voi toki vastustaa, mutta sen väittäminen, että Venäjästä ei ole vaaraa, ei pidä paikkaansa.
Perussuomalaisissa on viime ajat käyty tiivistä ja monipuolista turvallisuuspoliittista keskustelua. Puoluehallitus ja eduskuntaryhmä sekä lähes kaikki kansanedustajat ovat kertoneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Tänään puoluevaltuusto ottaa asiaan kantaa. ”
Katso puhe kokonaisuudessaan täältä:
Riikka Purran linjapuhe 30.4.2022 puoluevaltuuston kokouksessa.