PS: Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden

Perussuomalaiset ovat huolestuneita siitä, että hallitus ei kykene tai halua tehdä velanoton ja elvyttämisen rinnalla sellaisia toimia, jotka toisivat valoa Suomen tulevaisuuteen ja kestävää pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. Perussuomalaiset pelkäävät, että koko järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja, totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Riikka Purra.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään hallituksen vastuuttomasta politiikasta ja kansanedustaja Petteri Orpon tekemästä epäluottamuslauseesta, jota myös perussuomalaiset kannattavat.

– Yksikään puolue ei ole kritisoinut sitä, että koronakriisiin otetaan velkaa. Myöskään elvyttämisen logiikkaa ei ole kyseenalaistettu. Sen sijaan se tosiasia, että budjettiriihessä ja lisätalousarviosta toiseen hallitus ei kykene tai ei halua tehdä tässä rinnalla sellaisia toimia, jotka tarjoaisivat Suomen tulevaisuuteen valoa ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen kestävää pohjaa, on huolestuttavaa, kertoi kansanedustaja Riikka Purra.

– Hallitus ei kuitenkaan halua luopua sen paremmin lisämenoja aiheuttavista suurhankkeistaan tai kroonisista menokohteistaan kuin pienemmistä kohdistuksista tai edes joustaa niiden aikataulusta.

Hallituksen unohdettava kirkasotsainen moralismi

Hallituksella ei ole toimivia ja johdonmukaisia toimenpiteitä tai edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi tai julkisten menojen priorisoimiseksi.

– Hallituksen pitäisi perussuomalaisten mielestä kyetä tekemään realistinen ja pragmaattinen läpivalaisu koko politiikkaansa ja unohtaa kirkasotsainen moralismi ja lehmänkaupat. Kaikkien toimien pitäisi hyödyttää Suomea ja suomalaisia ja viedä maatamme kohti parempia aikoja ja uutta hyvinvointia. Ei se ole itsekkyyttä – meillä nimittäin ei ole kuin tämä yksi Suomi.

– Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin kroonisia haasteita jo ennen koronaa. Maksajien määrän väheneminen ja muut demografiset ongelmat sekä julkisen talouden epätasapaino kärjistyvät. EU:lle on koronan varjolla menossa miljardipaketti suomalaisilta veronmaksajilta taas, ja tuskin viimeiseksi jää. Hallitus ei suostu luopumaan hallitusohjelman menolisäyksistä mutta on jo liuennut sen julkisen talouden kestävyyttä korostavista kirjauksista.

Koko järjestelmä vaarassa murtua

Ennen koronaa hallitus kertoi tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin, sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan. Näin ei tapahdu.

– Korjaustoimet jäävät seuraavien hallitusten kontolle. Tämä ei ole vastuunkantoa. Perussuomalaiset pelkää, että järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja.

– Tämä on huolemme ydin. Ei numeroista tarvitse olla kiinnostunut niiden itsensä takia vaan siksi, että ne kertovat, että järjestelmämme törmää seinään. Tämän luulisi kiinnostavan vasemmistolaista hallitusta, Purra huomautti.

Työnteon kannattamattomuus keskeinen ongelma

Perussuomalaiset haluaa työllisyyttä, josta on hyötyä julkisen talouden tasapainon kannalta. Tuottavuuden ohella tärkeää ovat palkkatulojen kehitys, se, kuka työllistyy, millaisiin töihin ja millaisin julkisin avuin sekä se, tuleeko palkalla toimeen vai vaatiiko se rinnalleen sosiaaliturvaa. Julkisen sektorin paisuttaminen tai matalapalkkatyöntekijöiden rahtaaminen ulkomailta eivät tuota kestävää työllisyyttä, mutta rahaa ne vievät ja vaativat lisää velkaa.

– Työntekemisen kannattamattomuus on yksi maamme merkittävimmistä rakenteellisista ongelmista. Kyse on korkeasta verotuksesta, heikosta ostovoimasta, sosiaaliturvan kannustinongelmista ja myös työmarkkinoiden ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksista.

– Hallitus ei ole esittänyt toimenpiteitä näiden korjaamiseksi. Päinvastoin. Esimerkiksi liikkumisen hinnan nostaminen vaikuttaa sekä työssäkäynnin kustannuksiin, kansalaisten ostovoimaan että yritysten toimintaedellytyksiin, sanoi Purra.

Verotusta on kevennettävä ja työpaikkoihin panostettava

Verotuksen kiristyminen johtaa kovempiin palkankorotusvaatimuksiin, mikä johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja Suomen kustannustason karkaamiseen. Myös liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaikuttaa näin. Tämä vähentää työpaikkoja ja verotuloja sekä lisää menoja. Paisuva julkinen sektori korkeine veroasteineen ei sovi yhteen innovaatioita tuottavan, investoivan ja uudistuvan yrityskentän kanssa. Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden.

Perussuomalaisten mielestä työn tekemisen verotusta on kevennettävä. Työhön pääsemisen, työssä jaksamisen ja siellä pysymisen eteen vaaditaan toimia. Kaikkein tärkeintä on tehdä politiikkaa, joka pitää huolta siitä, että Suomessa on työpaikkoja, ne pysyvät täällä ja niitä syntyy lisää.

– Kannatan edustaja Orpon tekemää epäluottamuslausetta, Purra päätti ryhmäpuheenvuoron.