PS :Yli 50 000 nimen kansalaisaloitteet aina eduskunnan käsiteltäväksi

Nykymuotoinen edustuksellinen demokratia ei pelkästään riitä tulevaisuuden suomalaisille. Näin arvioi perussuomalaisten eduskuntaryhmä valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon keskustelussa.

Ryhmäpuheenvuoron pitänyt kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola (ps.) piti hyvänä, että selonteko nosti uudenmuotoiset suoran demokratian muodot edustuksellisen demokratian rinnalle, niin kansanäänestysten kaltaiset vaikuttamismuodot kuin myös aktiivisen kansalais- ja järjestötoiminnan ja hallinnon avoimuuden.

– Nämä kaikki ovat tärkeitä tulevaisuuden vaikuttamismuotoja. Demokratialle on kautta aikojen ollut ominaista, että se elää ja mukautuu käyttäjiensä näköiseksi. Suomalainen demokratia oli sata vuotta sitten toisenlaista kuin tänään, ja sadan vuoden päästä se tulee olemaan erilaista kuin nykyään, Eerola uskoi ryhmäpuheessaan.

Hyvä veli -verkostoihin
on jo kyllästytty

– Kaikille lienee jo selvää, ettei nykyinen edustuksellinen demokratia yksinään riitä tulevaisuuden suomalaisille. Tänä päivänä kansalaiset vaikuttavat myös vaalien välillä järjestöjen kautta paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä vaatimalla nykyiseltä hallinnolta avoimuutta. Laskenut äänestysvilkkaus valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa kertoo meille päättäjille ainakin siitä, että kansalaiset haluavat vaikuttaa myös muuten kuin perinteisen politiikan kautta. Hyvä veli -verkostoihin on kyllästytty, Eerola linjasi.

Hän toivoi myös kaikille kansalaisaloitteille asianmukaista käsittelyä eduskunnassa, koska se on yksi tulevaisuuden demokratian muoto.

– Yli 50 000 kannattajan rajan ylittänyt aloite tulee käsitellä eduskunnassa aiheesta riippumatta, oli sitten kyse samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai pakkoruotsista. Kansalaisten aloitteita ei saa missään olosuhteissa haudata valiokuntaan, vaan niiden tulee saada alusta loppuun sama käsittely kuin hallituksen esitystenkin, Eerola totesi.

Hän vaati myös poliittisten päätösten pohjana olevan tilastotiedon päästämistä kansan tutkittavaksi. Avoin data pakottaisi poliitikot perustelemaan päätöksiään entistä paremmin.

Euroviisujen malli?

Eerola ennusti, että suora demokratia voi hyvinkin olla sadan vuoden päästä valliseva demokratian muoto. Siihen liittyy myös uhkia: tuovatko useat kansanäänestykset vaaliväsymystä? Miten käy eduskunnan.

Hän makusteli vallan painoarvon jakamista näin: 40 prosenttia suoralle demokratialle ja loput eduskunnalle.

– Vähän samaan tapaan kuin Euroviisuissa on välillä ollut kansan ja tuomareiden raati, Eerola kysyi.

Hän asetti pohdittavaksi myös, miten kävisi, jos puoluetuet poistettaisiin kokonaan? Entä jos kunnanvaltuustojen lisäksi tai sijasta perustettaisiin myös kylä- tai kaupunginosavaltuustoja?