

Matias Turkkila
Puhetta johtamaan – Maria Lohela
Onko Maria Lohela eduskunnan historian nuorin puhemies?
– Enpä tiedä enkä ajatellutkaan ikää enkä aiempia puhemiehiä – minä katsoin pätevyyttä ja ryhmä harkitsi näin! Me valittiin pätevä nainen, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi eduskunnan uuden puhemiehen nimen tultua vihdoin julkisuuteen.
Maria Lohela on toisen kauden kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä ensimmäinen varapuheenjohtaja, mutta puhemieheksi harvinaisen nuori, vasta 36-vuotias. Hän on Suomen itsenäisyyden ajan kolmanneksi nuorin puhemies.
Lauri Kristian Relander nousi puhemieheksi 35-vuotiaana. Vuosi oli tuolloin 1919, ja kuusi vuotta myöhemmin hänet valittiin tasavallan presidentiksi. Kullervo MAnner valittiin vuonna 1917 puhemieheksi. Hän oli tuolloin 26-vuotias.
Lehdistön arvaukset eivät osuneet kohdalleen
Julkisuudessa soviteltiin tehtävään monia eri nimiä, mutta lehdistö osui jälleen pieleen. Sampo Terho ehti torstaiaamuna jo kieltäytymäänkin tehtävästä aamu-TV:n haastattelussa, kun hän haluaa osallistua päivänpolitiikan tekoon, kun puhemies asettuu sen yläpuolelle.
Maria Lohela on Turusta, mutta juuriltaan pohjalainen, käynyt koulunsa Nivalassa ja opiskellut Turussa humanististen tieteiden kandidaatiksi pääaineenaan englannin kieli ja sen kääntäminen.
Lohela arvioi itse, että hänen kielitaitonsa, englannin lisäksi ruotsi ja saksa, ovat vaikuttaneet hänen valintaansa, sillä puhemiehen tehtävään kuuluu paljon kansainvälistä edustamista. Hän on myös asunut ulkomailla, missä englannin kielen osaaminen on syventynyt: vaihto-oppilaana Yhdysvaltain Oregonissa ja opiskeluaikana Irlannin länsirannikolla ja Dublinissa.
Tärkein tausta löytyy kielitaidon ohella kuitenkin eduskuntatyöstä: Lohela on toiminut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa ja parlamenttien välisen IPU:n puheenjohtajana. Vaalien jälkeen hänet ehdittiin valita jo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi Timo Soinin jälkeen.
Tasapuolinen puhemies
Millaisen puhemiehen eduskunta saa?
– Tietysti puhemiehen pitää olla tasapuolinen, Lohela totesi.
Entä millainen kokemus hänelle itselleen jäi viime kaudella, jos ei joskus saanut puheenvuoroa puhemieheltä? Monet edustajat valittivat siitä, usein naiset ja perussuomalaiset laajemminkin.
– On ollut sellaisiakin muistikuvia, minulta löytyy ymmärrystä heillekin, jotka kokevat etteivät ole puheenvuoroa saaneet, Lohela aprikoi.
Lohela sanoi, ettei valinta ollut aivan yllätys. Häneltä oli sitä kysytty ja hän sai pohtia, onko hänellä tehtävään sopivia ominaisuuksia. Hän arvioi sitten niitä olevan ja kykenevänsä oppimaan vaadittavat asiat ja taidot.
– Lisäksi minulla on oman eduskuntaryhmäni tuki, hän sanoi.
Valinnan teki siis puheenjohtaja Soini, joka esitteli Lohelan ryhmälle, joka keskusteli asiasta ja hyväksyi valinnan yksimielisesti.
Rohkea valinta entiseltä ukkopuolueelta
Yllättikö yksimielinen valinta ryhmän täydellisesti, varapuheenjohtaja Jussi Niinistö?
No ei – hän on hyvä valinta – ja rohkea ja moderni valinta, kun perussuomalaisia on moitittu ukkopuolueeksi. Valinta tapahtui yksimielisesti, kun Soinin hänet ensin esitteli, perusteli esitystään ja siitä porukalla keskustelimme.
– Me ymmärsimme, että Lohela, joka osaa englantia ja ruotsia hyvin ja muitakin kieliä hyvin, on juuri oikeanlainen valinta puhemieheksi. Kaikkein tärkeintä oli Lohelan kansainvälinen kokemus Parlamenttien välisen liiton IPU:n Suomen ryhmän puheenjohtajana sekä jäsenenä ulkoasiainvaliokunnassa sekä perussuomalaisten valiokuntavastaavana.
– Kansainvälinen puoli on hänellä hyvin hallinnassa ja hän on myös luonteeltaan hyvin sovitteleva, mikä sopii mainiosti puhemiehen tehtävään, jossa toimitaan eri puolueryhmien kanssa päivänpolitiikan yläpuolella, Niinistö arvioi.
Ensi viikolla uusi valintakierros
Ville Vähämäki kertoi, ettei Lohelan valinnasta tullut mitään väittelyä, kun Soini hänet esitteli.
– Minä ja muutama muukin piti kannatuspuheenvuoron, kukaan ei esittänyt toisenlaista ratkaisua. Valinta oli yksimielinen, Vähämäki kertoi.
29.5.2015 Juttua muutettu – Lohela on eduskunnan kolmanneksi nuorin puhemies.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











