Helsingin Sanomat kirjoitti äskettäin puolueiden blokkiutumisesta eli suomeksi sanottuna puolueryhmittymistä. Itse olen puhunut ja kirjoittanut siitä aikaisemminkin, mutta lämmitän asiaa uudelleen.
Kataisen-Urpilaisen kuuden puolueen hallitus, jossa myös poliittisen kentän erilaiset äärilaidat ovat mukana, on osoittautunut toimintakyvyttömäksi. Siis nimenomaan päätöksenteon osalta, sillä kompromissien tulokset ovat liian usein käytäntöön soveltumattomia, susia päätöksiä.
Poliittista kenttää pitää siis selkeyttää, sen toimintakykyä lisätä. Erityisen tärkeää on lisätä äänestäjien kuluttajasuojaa. Suorastaan kärjistyneesti kuluttajasuojan puute on tullut esille nykyhallituksen aikana. Esimerkiksi vasemmistoliitto on noudattanut täysin erilaista politiikkaa, kuin mitä puolue lupasi vaalien alla.
Puolueet ovat keskenään erilaisia. Toiset puolueet ovat käytännön tavoitteissaan toisia lähempänä kuin toisia. Vanha jako vasemmisto- ja porvaripuolueisiin, oikeistoon ja vasemmistoon ei enää tänä päivänä päde.
Jakaisin puolueet kolmeen ryhmittymään. Oikealle muodostuisi EU-myönteinen Kokoomuksen ja RKP:n ryhmä. Vasemmalle vasemmistoliiton ja SDP:n ryhmittymä. Keskelle keskustan, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmittymä. Vihreät on ongelmatapaus, sillä se voidaan sijoittaa osin vasemmalle ja osin oikealle.
Puolueryhmittymät sopisivat ennen vaaleja tietyistä yhteisistä päälinjauksista tärkeimpien asioiden osalta. Siitä huolimatta kullakin puolueella olisi omat ohjelmat ja tavoitteet, mutta tärkeiden linjausten osalta ”hallitusneuvottelut” käytäisiin jo ennen vaaleja. Kansalaiset tietäisivät siis minkä puolesta he äänestävät.
Ennen vaaleja kukin puolue nimeäisi oman pääministeriehdokkaansa, ja vaalien jälkeen pääministeriksi tulisi suurinta puolueryhmittymää edustava henkilö.
Hallitusneuvottelut käytäisiin lähinnä puolueryhmittymien välillä. Kaksi ryhmittymää muodostaisivat toimintakykyisen, riittävän laajapohjaisen hallituksen.
Reijo Tossavainen
Kansanedustaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
