Hallituksen julkista taloutta vahvistavat toimet vähentävät valtion ensi vuoden budjetin alijäämää merkittävästi. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi huomattavasti suurempi.
Valtiovarainministeriön tuore ehdotus valtion vuoden 2025 talousarvioksi toimeenpanee hallituksen linjauksia julkisen talouden vahvistamiseksi.
Ehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa ja se on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen. Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on kuitenkin 0,6 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2024 toinen lisätalousarvio.
Alijäämää laskevat hallituksen toteuttamat julkista taloutta vahvistavat toimet. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi huomattavasti suurempi, eli jopa vajaat 16 miljardia euroa. Hallituksen toimet siis vähentävät budjettivajetta lähes 4 miljardia euroa vuositasolla.
Valtiontaloutta rasittaa yhä pitkään jatkunut jatkunut heikko suhdannetilanne, joka myös hidastaa verotulojen kasvua. Lisäksi sote-menot kasvavat säästöistä huolimatta, ja väestön väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta.
Hintojen ja palkkojen nousu näkyy indeksikorotuksissa.
Hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus päätti hallitusohjelmassa julkista taloutta 6 miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta, joka sisältää sekä säästötoimia että työllisyyttä lisääviä rakennepoliittisia toimia. Tämän lisäksi kevään 2024 kehysriihessä päätettiin menosäästöistä ja verotoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 3 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan kyse on siis 9 miljardin sopeutuksista.
-Kun sekä hallitusohjelmassa että kevään kehysriihessä tehdyt päätökset saadaan voimaan aikataulun mukaisesti, velkasummien kasvu saadaan pysähtymään vuonna 2027, valtiovarainministeri Purra sanoo.
Suomen taloudessa näkyy jo nyt positiivisia signaaleja. Talous kasvoi hieman jo vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ja VM:n kesäkuussa julkistaman ennusteen mukaan talouden toipuminen vahvistuu loppuvuotta kohden.
Vuonna 2025 talouden kasvun odotetaan kiihtyvän, vaikka välttämättömät toimet julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi hillitsevätkin kysynnän kasvua.
Suomen talouden kompastuskivenä on pitkään ollut työn heikko tuottavuus. Työllisyyden odotetaan kuitenkin kääntyvän kasvuun ensi vuonna talouden toipuessa. Myös hallituksen tekemien työllisyystoimien odotetaan lisäävän työvoiman tarjontaa ja parantavan työllisyyttä
-Hallituksen jo toteuttamien toimien vaikutus keskipitkällä aikavälillä työllisyyteen on lähes 80 000 työllistä ja julkiseen talouteen vahvistava vaikutus on 1,8 miljardia euroa, Purra sanoo.
Sopeutuksien lisäksi hallitus on tehnyt myös useita talouskasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä mm. investointiluvituksen parantamiseksi sekä markkinoiden kilpailullisuuden edistämiseksi.
Purra toteaakin, että hallitusohjelma on kasvun ohjelma.
Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tulojen kasvu parantavat kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit piristyvät, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit kasvavat.
-Olemme kulkemassa tähän suuntaan ja pidämme huolta, että kasvusta huolehditaan, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeriön tuore vuoden 2025 talousarvioesitys pitää kiinni vastuullisen taloudenpidon linjasta. Riikka Purra kävi tänään tiedotustilaisuudessa läpi esitystä julkisen talouden vahvistamiseksi. Ilman sopeuttavia ja korjaavia toimia ensi vuoden alijäämä olisi lähes 16 miljardia.
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiehdotuksessa esitetään 58 miljoonan leikkausta kotoutumiseen osana korvaavia säästötoimia.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
