Kristillinen Kotimaa-lehti raportoi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran ja Helsingin piispan Teemu Laajasalon keskustelusta Kirkkopäivillä Seinäjoella lauantaina. Kotimaa nosti aivan erityisesti esiin sen kohdan keskustelusta, jossa puhuttiin arvoista. Purra korosti miten kaikilla on samanlainen ihmisarvo, eikä se ole millään tavalla taloudellisesti mitattavissa
Kotimaa kertoo, miten politiikka on Riikka Purran mukaan ”sielua repivää” ja siinä mukana oleminen vaatii paksua nahkaa.
– Monet ikävät päätökset tuntuvat henkilöityvän juuri minuun, vaikka niiden takana on totta kai koko hallitus.
Kotimaa nostaa esille myös sen, miten Purra kertoo ylipäätään olevansa politiikassa aika idealistisista syistä: muuttaakseen asioita.
– Ei ole mitään muuta syytä siellä olla mukana. Valtiovarainministeri joutuu tekemään ja ottamaan harteilleen ikäviä ja vaikeita päätöksiä, ja häneen on helppo sitten kohdistaa pettymystä.
Purra puolustaakin Kotimaassa hallituksen politiikkaa talouden tasapainottamiseksi. Suomi on edelleen hyvinvointiyhteiskunta, mutta tällä hetkellä tulopuoli ei riitä enää sen ylläpitoon. Kaikkea rahoittaa yhä kutistuva työikäinen väestö. Ja vaarallisessa maailmassa pitää samaan aikaan panostaa lisää puolustukseen.
– Kokonaisuus on sellainen, että niitä päätöksiä on vain kyettävä tekemään.
Kotimaa nostaa esiin myös sen, miten piispa Teemu Laajasalo keskusteli Purran kanssa ihmisoikeuksista. Lehden mukaan Laajasalo huomautti, että jokaisella ihmisellä on kristillisen ihmiskäsityksen mukaan luovuttamaton ihmisarvo. Kaikissa kulttuureissa tai uskonnoissa näin ei Laajasalon mukaan ollenkaan ole, vaan ajatellaan esimerkiksi, että naisilla tai vammaisilla ihmisillä voi olla vähäisempi arvo. Laajasalo kysyikin, miten ihmisarvo määrittyy valtiovaraiministerin näkökulmasta.
Purra totesi, ettei valtiovarainministerinä määrittele sellaista; valtiovarainministerin tehtävänä on talous- ja finanssipolitiikka.
– Määrittelen ihmisarvon ihmisenä. Silloin se nimenomaan on itseisarvo. Se on olemassa riippumatta mistään muusta.
– Ihmisarvo ei ole taloudellisesti mitattavissa, Purra totesi.
Kotimaan mukaan Purra muistutti, että köyhien maiden ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet ihmisoikeuksien mukaiseen elämään. Esimerkkinä hän kertoi ajattelevansa johonkin köyhään maahan syntyviä tyttöjä, joilla ei ehkä ole samanlaisia oikeuksia kuin pojalla tai miehellä ja jotka eivät ehkä koskaan pääse kouluun tai pysty rakentamaan elämäänsä kuten suomalaisella on mahdollisuuksilla.
– Mutta sekään ei muuta sitä lähtökohtaa, että jokaisella ihmisellä on samanlainen ihmisarvo. Valtiolla on tehtävänä konkretisoida se ihmisarvo. Valtio turvaa yhteisön turvallisuuden. Me voimme vaikuttaa enimmäkseen siihen, mitä täällä tapahtuu.
Kotimaa kertoo, miten Purra sanoi puhuvansa näistä asioista hyvin suoraan ja arveli, että siksi häntä pidetään kylmänä.
– Mutta nämä ovat hyvin teoreettisia kysymyksiä. Tästä on tehty virheellinen johtopäätös, että empatia ei ole olennaista ja se ei kuulu politiikkaan. Ei tämä pidä paikkaansa, en ole koskaan niin sanonut. Minusta tehdään arvioita sen perusteella, että en olisi myötätuntoinen tai kokisi empatiaa. Se sattuu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli Helsingin piispan Teemu Laajasalon vieraana Kirkkopäivillä Seinäjoella lauantaina. Keskustelua käytiin otsikon Ihmisen arvo ja elämän hinta alla. Purra kertoi keskustelussa esimerkiksi pettymyksen hetkistään ja suhteestaan kirkkoon - mutta myös Suomen talouden realiteeteista.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa uusimmassa blogikirjoituksessaan esille opposition velkapuheen ja siihen perustuvan välikysymyksen. Purran mukaan opposition velkapuhe on röyhkeää.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti kyselytunnilla oppositiota siitä, miksi Suomi satsaa yhä enemmän puolustukseensa. Vastaus edustaja Pia Viitaselle muistutti Jyri Häkämiehen pian 20 vuotta sitten Washingtonissa tekemää kuvausta Suomen turvallisuushaasteista.
Maahanmuuttopolitiikan johdonmukaista täysremonttia on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. - On löydyttävä vaadittava konsensus halpamaahanmuuton ja ongelmallisen opiskeluperäisen maahanmuuton kiristämiseksi. Kuten Ruotsissa jo tehdään, sanoo valtionvarainministeri Riikka Purra.
Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa, kertoi valtiovaranministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnassa tänään, kun siellä käytiin läpi valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 liittyvää lähetekeskustelua. Purra kuitenkin muistutti, että palkansaajan ostovoima paranee kunnolla ja nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti, että perinteiseen Suvivirteen pitäisi tehdä uudet sanat, jotka "sopisivat kaikille". Ehdotuksessa oli mukana viittaus muun muassa moskeijoihin. Muutosehdotus esitettiin muka monikulttuurisuuden nimissä, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää lopputulosta pikemminkin kulttuurisen itsetunnon rapauttamisena ja oman perinteen halveksuntana.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa sosiaalisessa mediassa esille maanantaisen tempauksen, jossa laulettiin Finlandia-hymniä muutetuin sanoin ja Palestiinan lippuja liehutellen.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
