LEHTIKUVA
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa vangitsemisen edellytysten selkeyttämistä ja uutta yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan perustuvaa vangitsemisperustetta.
Iltalehti uutisoi (28.11.) kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovisen vaatimuksesta lainsäätäjälle toimista, joilla vakavista rikoksista epäillyt voitaisiin pitää vangittuna tuomioon saakka.
Taustalla on korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan vangitsemiselle tulee olla rikoksen vakavuuden lisäksi jokin muu oikeuttava syy, kuten epäily pakenemisesta.
– Arvostettu kollegamme nostaa esiin aiheellisen huolen, mutta kyseiseen ongelmaan on jo tartuttu oikeusministeri Leena Meren johdolla, toteaa lakivaliokunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
Hän muistuttaa hallitusohjelmakirjauksen mukaisen lainsäädäntötyön olevan jo varsin pitkällä. Asiaa koskeva työryhmän ehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella.
Uudessa lakiehdotuksessa oikeusministeriön työryhmä ehdottaa vangitsemisen edellytysten selkeyttämistä ja uutta yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan perustuvaa vangitsemisperustetta. Muutoksilla otettaisiin huomioon niin EU-oikeudelliset ja kuin kansallisen turvallisuuden vaatimukset suomalaisessa oikeuskäytännössä.
– Toivon mukaan pääsemme pian lakivaliokunnassa käsittelemään näitä vangitsemisen edellytyksiin ja pakkokeinoihin liittyviä muutoksia, valiokunnan jäsen ja perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi.
– Kyse on turvallisuuden kannalta tärkeästä asiasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriön työryhmä esittää laajoja muutoksia pakkokeinolakiin. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa nykyistä laajempi salaisten pakkokeinojen käyttö sekä selkeyttää vangitsemisen edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa lisäksi uutta vangitsemisperustetta, joka liittyy yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Oikeusministeriön työryhmä julkaisi ehdotuksen, joka pidentää nuorisorangaistuksen enimmäiskeston kahteen vuoteen ja lisää rangaistukseen uusia sisältöjä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri painottaa, että muutokset auttavat puuttumaan alaikäisten rikollisuuteen nopeasti ja tehokkaasti.
Suomen tiedotusvälineet tarjoavat nykyään laajaa näkyvyyttä poliitikoille ja aktivisteille, jotka julistavat hyväksyntää laittomuuksille ja jopa rikoksille, kuten myymälävarkauksille. – Tällaista ei saisi yllyttää, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
