Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että maahanmuutto uhkaa heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja luo valtavan paineen julkiselle taloudelle. Ulkomailla syntyneiden lyhyet työurat ja korkea riippuvuus takuueläkkeestä kasvattavat veronmaksajien taakkaa pitkällä aikavälillä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa HS-vieraskynässä, kuinka maahanmuutto heikentää Suomen eläkejärjestelmän rahoituspohjaa.
Järjestelmä perustuu pitkille työurille sekä siihen, että ihmiset maksavat eläkevakuutusmaksuja pitkään ennen kuin nostavat eläkettä. Maahanmuuttajaryhmien tilastot Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta osoittavat kuitenkin toisenlaista kuvaa: työurat ovat usein lyhyitä, eläketulot pieniä ja riippuvuus verovaroin rahoitetusta perusturvasta, kuten takuueläkkeestä, on suurta.
Työurien pituus on eläkejärjestelmän rahoituspohjan kannalta keskeinen tekijä. Ruotsin eläkeviraston (Pensionsmyndigheten) vuoden 2025 tilastojen mukaan eläkkeelle jääneiden maahanmuuttajien työurien mediaani on ollut vain puolet ruotsalaistaustaisten työurista, Purra kirjoittaa.
– Nykyinen taso tarkoittaa vähäistä työeläkekertymää ja vastaavasti suurempaa riippuvuutta verovaroin rahoitetusta perusturvasta.
Suomen tuoreimmat rekisteritiedot vuodelta 2025 osoittavat, että maahanmuuttajien osuus takuueläkkeen saajista on kasvanut merkittävästi, mikä haastaa odotukset maahanmuutosta eläkejärjestelmän pelastajana, Purra kirjoittaa.
-Ulkomailla syntyneiden osuus kaikista takuueläkkeen saajista on noussut 16,5 prosenttiin, mutta maksetuista euroista heidän osuutensa on jo peräti 34,6 prosenttia. Viidessä vuodessa maksettu summa on paisunut 80 miljoonasta 110 miljoonaan euroon.
– Tämä selittyy sillä, että maahanmuuttajien keskimääräinen takuueläke (477,03 euroa kuukaudessa) on yli kaksinkertainen muihin saajiin verrattuna. Se kertoo vähäisestä työeläkekertymästä ja vahvasta nojautumisesta verovaroin rahoitettuun vähimmäissuojaan.
Suomen kansallinen järjestelmä poikkeaa esimerkiksi Ruotsista, jossa vähimmäiseläkettä pienennetään, mikäli asuinvuosia maassa on työikäisenä kertynyt alle 40 vuotta.
Vuonna 2018 julkaistussa laajassa vertailututkimuksessa Suomi erottui jo maana, jossa EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen eläketuloero oli suurin. Miehillä ero oli 53,4 prosenttia ja naisilla peräti 69,9 prosenttia, Purra kirjoittaa.
– Tanskassa on havaittu maahanmuuttajataustaisten henkilöiden poistuvan työmarkkinoilta usein ennenaikaisesti. Yli 50-vuotiaista irakilaistaustaisista 67 prosenttia on varhaiseläkkeellä, kantaväestön osuus on 11 prosenttia. Vastaava kehitys on nähtävissä Libanonista, Turkista ja Somaliasta tulleiden kohdalla, jolloin varhaiseläkeaste on moninkertainen valtaväestöön verrattuna.
Alankomaissa ikääntyvien ei-länsimaisten maahanmuuttajien määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 200 000:sta jopa 550 000:een vuoteen 2050 mennessä. Kehitys luo valtavan paineen julkiselle taloudelle, koska suuri osa tästä ryhmästä on verovaroin kustannettavan eläkkeen piirissä. Valtion menot kasvavat siis sadoilla miljoonilla euroilla samalla, kun myös kantaväestö ikääntyy.
Kotimainen ja pohjoiseurooppalainen tilastotieto osoittaa, että maahanmuutto heikentää eläkejärjestelmän kantokykyä entisestään sen sijaan, että se auttaisi kattamaan tulevia kustannuksia. Maahanmuuttajien työurat jäävät lyhyiksi ja heidän palkkasummansa ja eläkekertymänsä pieniksi tai jopa olemattomiksi.
– Järjestelmän rahoituspohjan vahvistamisen sijaan maahanmuutto muodostuu tätäkin kautta pitkäaikaiseksi menoeräksi, jota joudutaan paikkaamaan verovaroin rahoitetuilla takuueläkkeillä ja asumistuilla, Purra kirjoittaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Kelan maksamat eläkkeet maahanmuuttajille on jälleen yksi esimerkki maahanmuuton suurista kustannuksista suomalaisille. - Suomalaisten rahat kuuluvat suomalaisille ja etenkin vaikeassa taloustilanteessa ei ole mitenkään perusteltua, että myös ulkomaalaisille kustannetaan eläkkeet, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Elias Rosengrén.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotukset työperäisen maahanmuuton reilusta kasvattamisesta ja kotihoidontuen lakkauttamisesta.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuore avaus ja 45 000 maahanmuuttajan vuositavoite haiskahtaa elinkeinoelämän omien etujen ajamiselta veronmaksajien sekä työtä etsivien ihmisten kustannuksella. EK ei huomioi lainkaan koholla olevaa maahanmuuttajatyöttömyyttä, siitä veronmaksajille aiheutuvaa kustannusrasitusta saati ETLA:n tuoretta arviota, jonka mukaan maahanmuutto kiihdyttää työttömyyden kasvua.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Lue lisää
Lue lisää
