Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa HS-vieraskynässä, kuinka maahanmuutto heikentää Suomen eläkejärjestelmän rahoituspohjaa.
Järjestelmä perustuu pitkille työurille sekä siihen, että ihmiset maksavat eläkevakuutusmaksuja pitkään ennen kuin nostavat eläkettä. Maahanmuuttajaryhmien tilastot Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta osoittavat kuitenkin toisenlaista kuvaa: työurat ovat usein lyhyitä, eläketulot pieniä ja riippuvuus verovaroin rahoitetusta perusturvasta, kuten takuueläkkeestä, on suurta.
Työurien pituus on eläkejärjestelmän rahoituspohjan kannalta keskeinen tekijä. Ruotsin eläkeviraston (Pensionsmyndigheten) vuoden 2025 tilastojen mukaan eläkkeelle jääneiden maahanmuuttajien työurien mediaani on ollut vain puolet ruotsalaistaustaisten työurista, Purra kirjoittaa.
– Nykyinen taso tarkoittaa vähäistä työeläkekertymää ja vastaavasti suurempaa riippuvuutta verovaroin rahoitetusta perusturvasta.
Maahanmuuttajien takuueläke kaksinkertainen
Suomen tuoreimmat rekisteritiedot vuodelta 2025 osoittavat, että maahanmuuttajien osuus takuueläkkeen saajista on kasvanut merkittävästi, mikä haastaa odotukset maahanmuutosta eläkejärjestelmän pelastajana, Purra kirjoittaa.
-Ulkomailla syntyneiden osuus kaikista takuueläkkeen saajista on noussut 16,5 prosenttiin, mutta maksetuista euroista heidän osuutensa on jo peräti 34,6 prosenttia. Viidessä vuodessa maksettu summa on paisunut 80 miljoonasta 110 miljoonaan euroon.
– Tämä selittyy sillä, että maahanmuuttajien keskimääräinen takuueläke (477,03 euroa kuukaudessa) on yli kaksinkertainen muihin saajiin verrattuna. Se kertoo vähäisestä työeläkekertymästä ja vahvasta nojautumisesta verovaroin rahoitettuun vähimmäissuojaan.
Suomen kansallinen järjestelmä poikkeaa esimerkiksi Ruotsista, jossa vähimmäiseläkettä pienennetään, mikäli asuinvuosia maassa on työikäisenä kertynyt alle 40 vuotta.
Tanskassa ja Alankomaissa samat haasteet
Vuonna 2018 julkaistussa laajassa vertailututkimuksessa Suomi erottui jo maana, jossa EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen eläketuloero oli suurin. Miehillä ero oli 53,4 prosenttia ja naisilla peräti 69,9 prosenttia, Purra kirjoittaa.
– Tanskassa on havaittu maahanmuuttajataustaisten henkilöiden poistuvan työmarkkinoilta usein ennenaikaisesti. Yli 50-vuotiaista irakilaistaustaisista 67 prosenttia on varhaiseläkkeellä, kantaväestön osuus on 11 prosenttia. Vastaava kehitys on nähtävissä Libanonista, Turkista ja Somaliasta tulleiden kohdalla, jolloin varhaiseläkeaste on moninkertainen valtaväestöön verrattuna.
Alankomaissa ikääntyvien ei-länsimaisten maahanmuuttajien määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 200 000:sta jopa 550 000:een vuoteen 2050 mennessä. Kehitys luo valtavan paineen julkiselle taloudelle, koska suuri osa tästä ryhmästä on verovaroin kustannettavan eläkkeen piirissä. Valtion menot kasvavat siis sadoilla miljoonilla euroilla samalla, kun myös kantaväestö ikääntyy.
Eläkejärjestelmän kantokyky horjuu
Kotimainen ja pohjoiseurooppalainen tilastotieto osoittaa, että maahanmuutto heikentää eläkejärjestelmän kantokykyä entisestään sen sijaan, että se auttaisi kattamaan tulevia kustannuksia. Maahanmuuttajien työurat jäävät lyhyiksi ja heidän palkkasummansa ja eläkekertymänsä pieniksi tai jopa olemattomiksi.
– Järjestelmän rahoituspohjan vahvistamisen sijaan maahanmuutto muodostuu tätäkin kautta pitkäaikaiseksi menoeräksi, jota joudutaan paikkaamaan verovaroin rahoitetuilla takuueläkkeillä ja asumistuilla, Purra kirjoittaa.