

LEHTIKUVA
Rahaa painetaan – riski inflaatiosta ja korkojen noususta kasvaa
Yhdysvallat on Eurooppaa pidemmällä elvytyksen tiellä. Yhdysvallat on toteuttamassa 1 900 miljardin dollarin elvytyspakettia ja toinen 3 000 miljardin paketti on valmisteilla. Suunnitteilla on myös perustulon toteuttaminen, terveydenhuoltouudistus, vihreä New Deal ja monia muita huikean kalliita uudistuksia. Kaiken tämän rahoittamiseksi hallitus myy valtavan määrän velkakirjoja – eli lainaa rahaa markkinoilta samaan aikaan kun niiden ostamisesta on tullut kannattamatonta.
Rahojen tallettaminen ja korkoinstrumentteihin sijoittaminen on korkojen alhaisuuden vuoksi vailla mieltä. Liittovaltiolle aiheutuu päänvaivaa, kun sijoittajat ryhtyvät karsastamaan sen velkakirjoja hallituksen eläessä yli varojensa.
Pahimmillaan sijoittajat päättävät myydä nykyisiäkin Yhdysvaltojen velkakirjoja samaan aikaan kun hallitus haluaisi myydä heille uusia velkakirjoja. Markkinoille tulvisi valtava määrä velkakirjoja, kun ostajia ei juuri ole.
Velkakirjojen myynti markkinoille aiheuttaa joko korkojen nousun tai sitten on painettava lisää rahaa, jolla keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja. Korot nousevat, jos valtion velkakirjoja myydään markkinoille, joissa ei ole riittävästi kysyntää. Tällöin velkakirjojen hinta laskee ja sijoittajien saama tuotto nousee.
Velkakirjat menevät kaupaksi
Esimekkinä: valtio lupaa maksaa velkakirjan haltijalle tuhat dollaria kymmenen vuoden kuluttua ja valtio huutokauppaa miljardi kappaletta näitä velkakirjoja. Velkakirjat kyllä menevät kaupaksi, mutta mitä enemmän niitä lasketaan liikkeelle, sitä vähemmän niistä maksetaan. Näin sijoittajan saama korko velkakirjasta kasvaa, ja tätä sijoittajan saamaa keskimääräistä vuotuista tuottoa kutsutaan Yhdysvaltojen liittovaltion 10 vuoden koroksi. Pankit eivät lainaa rahaa edullisemmin ehdoin asuntovelalliselle kuin valtiolle, näin ollen valtiolainojen korkojen nousu heijastuu myös kuluttajien ottamiin lainoihin ja lyhyempiin korkoihin.
Hallitus voi myydä velkakirjansa myös sen omalle keskuspankille. Tällöin keskuspankki laittaa painokoneen käyntiin ja maksaa valtiolle velkakirjoista tuoreella painetulla rahalla, jonka valtio voi sitten käyttää omiin tarpeisiinsa. Tällöin valtion ei tarvitse lisätä vapailla markkinoilla olevien omien velkakirjojensa määrää, mutta markkinoilla olevan rahan määrä kasvaa ja aiheuttaa painetta valuutan arvon laskuun ja inflaatioon.
Verotus nousee vauhdilla
On ilmeistä, että hallituksen valinta tulee kohdistumaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jo viime vuonna keskuspankki oli suurin yksittäinen Yhdysvaltojen liittovaltion velkakirjojen ostaja.
Yhdysvallat tulee nostamaan veroja rahoittaakseen valtavaa rahan tarvettaan – eivätkä korotukset ole pieniä. On todennäköistä, että Yhdysvallat toteuttaa lähivuosina myös merkittävän varallisuus- ja yritysverouudistuksen.
Kaikkien näiden uudistusten seurauksena Yhdysvallat menettää asemaansa maana, johon kannattaa investoida ja rakentaa liiketoimintaa, joten sijoittajien ja liikemiesten rahoja ohjautuu kiihtyvästi pois Yhdysvalloista. Hallitus tuskin istuu käsiensä päällä ja antaa rahan virrata Yhdysvalloista, vaan odotettavissa on kontrolloivia lainsäädäntötoimia.
Johtaa kasvavaan inflaatioon
Edellä esitetyt ajatukset on esittänyt Ray Dalio. Dalio on perustanut yhden maailman suurimmista investointiyhtiöistä ja käärinyt itselleen siinä sivussa henkilökohtaisen 20 miljardin dollarin omaisuuden. Dalio näkee, että negatiivisia seurauksia rahan painamisesta on nähtävissä jo tänä vuonna.
Kun rahaa painetaan markkinoille, se kiihdyttää valuutan arvon laskua ja luo korkotason nousupaineita. Tämä johtaa kasvavaan inflaatioon. Inflaatio kasvaa jopa talouden heikentyessä, ja tätä kutsutaan stagflaatioksi. Työttömyys yhdistettynä korkotason nousuun aiheuttaisi vakavaa päänvaivaa monille.
Koko artikkeli on luettavissa täältä.
ILMARI TARKKONEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Onko matalan inflaation aika päättymässä?

EKP sähläämässä Euroopan deflaatioon – huono rahapolitiikka voi tuhota kokonaisia yhteiskuntia

Bloomberg: EU myöntämässä Trumpilla olleen syyt irtautua Maailman kauppajärjestö WTO:sta Kiinan protektionismin vuoksi

Pystyykö Biden pitämään kiinni lupauksistaan, kuten edeltäjänsä?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.