Rakentajista tuli pätkätyöläisiä

Yrittäjä Jari Ronkainen sanoo rakennusalan olevan niin suurissa vaikeuksissa, että työtä voidaan välillä vain luvata kahden viikon pätkissä. Rahan saanti markkinoilta näkyy välittömästi rakennusyrittäjän arjessa.

– Nyt myös myrkyllinen deflaatiopeikko tuntuu jarruttavan kysyntää, Ronkainen sanoo.
Ronkaisen yritys toimii pääosin omakotirakentamisen ja remontoinnin saralla. Hän yrityksensä palkkalistoilla on keskimäärin viisi rakennusmiestä.

– Keväällä tilanne näytti jo vähän paremmalta. Nyt tilanne on kuitenkin se, että parin viikon sykleissä eletään; onko töitä vai eikö ole. Tässä on työmiestenkin pinna tiukalla, kun on näin epävarma olo, Ronkainen myöntää.

Ronkainen tuntee hyvin alan suhdanneherkkyyden, mutta nyt vastassa on kovin monta toimintamahdollisuuksia heikentävää kuoppaa.

– Tarjouskilpailutus on epäterveellä pohjalla. Laki sanoo, että saan tarjota 1,5 kertaa liikevaihtoni kokoisen urakan. Tämä tekee pk-yrityksen kasvun todella haastavaksi. Vain suuret pärjäävät näillä markkinoilla, hän summaa.

Käänteisen alv:n pimeä puoli

Ronkainen ruotii myös harmaata taloutta.

– Kun Suomessa vuonna 2008 otettiin käyttöön käänteinen alv, sen piti poistaa pimeä työ. Nyt tilanne on se, että valtio menettää vain suuria summia. Pahimmillaan pääurakoitsija kerää kaikki alvit ja jättää ne tilittämättä, Ronkainen sadattelee.

– Alv-saatavat sitovat paljon pienyrittäjän pääomaa. Varsinkin, kun pk-yritysten puolella eletään kädestä suuhun. Ronkaisella on sanottavaa myös kotitalousvähennyksen puolittamisesta.

– Se näkyy suoraan rakennuksilla ”muovipussiyrittäjien” kasvuna.
Nämä työläiset lähtevät aamuisin pussi kourassa työmaalle ja tuskin niillä mitään tilitettävää veronumeroa on rinnuksissa, hän naurahtaa.

Remonttiin tarvitaan kannustavia veroratkaisuja

Uhkakuvien alla piilee tosin joitain mahdollisuuksiakin. Niitä Ronkainen näkee muiden muassa korjausrakentamisessa, eritoten hometalojen kunnostamisessa.

– Jos nyt korjausten vitkuttelu saataisiin vihdoin päätökseen esimerkiksi korjausta kannustavalla veroratkaisulla. Tämä voitaisiin toteuttaa vähennysoikeuden määrää lisäämällä, jolloin sillä olisi selkeä vaikutus talojen kunnossapitokuluihin.

– Remontit ovat kalliita toteuttaa ja sen vuoksi ne jäävät usealta asukkaalta monta kertaa ihan viime tippaan, Ronkainen tarkentaa.

Rakennusyrittäjä muistuttaa myös, että jos esimerkiksi katto- tai kylpyhuoneremonttia lykätään liian pitkälle, vesivahingon riski lisääntyy huomattavasti, joka luonnollisesti saattaa aiheuttaa homeongelmia.

– Tämä pätee myös putkiremontin suhteen. Nämä remontit maksavat paljon; keskimäärin 15 000 – 25 000. Nyt tarvittaisiin apua ja kannustusta, jotta vältyttäisiin tulevaisuuden hometaloilta ja sen myötä homealtistumisen aiheuttamilta terveyshaitoilta.

Suomalainen osaaminen karkaa

Ronkaisen mielestä on kummallista, ettei suomalaista rakennusosaamista hyödynnetä, varsinkin nyt, kun Suomen kasvun aineksia etsitään ja pohditaan joka suunnalla.

– Maamme rakentamisosaaminen kelpaa kyllä muualla. Osaajia lähtee kauas maailmalle, jossa työllemme osataan antaa arvoa. Omat ammattilaiset makaavat työttömänä ja ulkomaalaiset tekevät työt, hän ihmettelee. Ronkaisen mukaan suomalaisten rakennusmiesten arvo on jo ymmärretty esimerkiksi etelänaapurissa.

– Virolaiset rikkaat palkkaavat meikäläisiä raksamiehiä. Virossa tuo talouskasvu kun vetää, mutta mihin maksetaan verot? hän kysyy.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.