LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuuttajat voivat Suomessa saada täyden takuueläkkeen kolmen vuoden maassa asumisen jälkeen. Ruotsissa täysi takuueläke edellyttää 40 vuoden asumishistoriaa. Ongelma on molemmille maille yhteinen, mutta Ruotsissa ratkaisua on edes yritetty hakea.
Taloudellinen kestävyys ja koettu oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Kansalaiset luottavat järjestelmään, jossa jokainen maksaa oman osuutensa taustaan katsomatta. Nykyinen takuueläkemalli murentaa sekä sosiaaliturvan rahoitusta että ihmisten oikeudenmukaisuuden tunnetta.
Asian ytimeen iski entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Hän nosti julkisuuteen kiusallisen tosiasian: maahanmuuttajat voivat päästä Suomen eläkejärjestelmän piiriin hyvin lyhyellä asumishistorialla ja ilman merkittävää työhistoriaa.
Siimeksen avaus on tärkeä, koska se tulee vasemmalta eli sieltä, missä sosiaaliturvaa on perinteisesti puolustettu tiukimmin. Se kertoo, että kysymys ei enää ole ideologinen. Se on puhtaasti matemaattinen ja kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvinvointivaltion kohtalosta.
Ruotsi on käynyt samaa tunteita nostattavaa keskustelua jo vuosia. Luvut ovat karua luettavaa: Ruotsin eläkeviranomaisen Pensionsmyndighetenin tuoreen raportin (2025) mukaan kotimaisilla eläkkeensaajilla on keskimäärin 43,8 vuotta eläkekertymää, kun ulkomailla syntyneillä vastaava luku on vain 22,5 vuotta eli lähes puolet vähemmän.
Takuueläkkeen saa – kuten Suomessakin – kolmen vuoden maassa asumisen jälkeen. Täysi eläke edellyttää kuitenkin 40 vuoden asumista Ruotsissa. Vuonna 2025 täysi takuueläke oli yksinasuvalle enintään noin 11 900 kruunua kuussa, mikä suurin piirtein vastaa summaltaan Suomen täyttä takuueläkettä.
Ruotsi on tarttunut ongelmaan usealla rintamalla. Merkittäviä muutoksia olivat eläkeiän nosto 66 vuoteen vuonna 2023 ja vuodesta 2026 alkaen käyttöön tuleva joustava eläkeikä, joka nousee automaattisesti elinajanodotteen mukana.
Keskeinen kiristys vuodelta 2023 alusta on se, ettei takuueläkettä makseta ulkomaille. Aiemmin se saattoi seurata muuttajaa EU/ETA-alueelle, mutta nyt etuus on sidottu Ruotsissa asumiseen.
Ruotsin eläkeviranomaisten mukaan ulkomaalaissyntyiset ovat selvästi yliedustettuina ryhmässä, jolla ei ole lainkaan eläkekertymää. Eläkeoikeus ilman merkittävää työhistoriaa on ongelma, johon kumpikaan maa ei ole löytänyt riittävää vastausta.
Suomessa ja Ruotsissa kierretään pohjimmiltaan samaa kysymystä nettoveronmaksajien kantokyvystä ja solidaarisuudesta. Suomen osalta kysymys on myös rahoituspohjan murenemisesta.
Vastaus saattaa löytyä kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta ja työnteon palauttamisesta sille kuuluvaan arvoon. Tietä saattaa viimeistään näyttää lainahanojen sulkeutuminen sekä valtion joutuminen Maailmanpankin ja IMF:n holhoukseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen pitää reiluna, että jokainen maa huolehtii ensisijaisesti omista kansalaisistaan. Hänen mielestään vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes puhui järkeviä todetessaan, että maahanmuuttajien eläkkeistä olisi varaa leikata.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ottaa kantaa entisen vasemmistoliiton puheenjohtajan, Telan väistyvän toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen eiliseen ulostuloon, jonka mukaan maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä eikä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestä sitä tällä menolla. Seppänen muistuttaa perussuomalaisten jo pitkään sanoneen, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on totaalisen remontin tarpeessa.
Kelan maksamat eläkkeet maahanmuuttajille on jälleen yksi esimerkki maahanmuuton suurista kustannuksista suomalaisille. - Suomalaisten rahat kuuluvat suomalaisille ja etenkin vaikeassa taloustilanteessa ei ole mitenkään perusteltua, että myös ulkomaalaisille kustannetaan eläkkeet, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Elias Rosengrén.
Perussuomalaiset on jo pitkään ehdottanut perustuslain muuttamista ulkomaalaisten sosiaaliturvan rajaamiseksi. Myös muiden puolueiden on aika herätä tilanteen vakavuuteen, sanoo perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mielestä maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä. Valtiovarainministeri Riikka Purra on samaa mieltä ja sanoo, että järjestelmää on korjattava.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.
