

LEHTIKUVA
Reuters: Eurooppalaiset yritykset ajautuvat velkaloukkuun kasvun jäädessä pandemian edeltävälle tasolle
Uutistoimisto Reuters uutisoi, että pandemiarajoitusten vuoksi lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet helpotusta valtioiden lainatakausohjelmilla. Ongelma on se, että yritysten velat kasvavat. Yritysten halukkuus investoida kasvuun lisävelalla on heikkoa.
Ilman talouskasvua rajoitusajan vuoksi syntynyttä velkaa on hankalaa hoitaa. Lisäkasvua ei puolestaan ole tiedossa ilman investointeja. Tämän noidankehän seurauksena eurooppalaiset yritykset ovat ajautumassa velkaloukkuun ja kansantalouden kasvu jäänee vaimeaksi.
Reutersin laskelmien mukaan viiden suuren eurooppalaisen maan yritykset ovat nostaneet 290 miljardin euron edestä valtioidensa takaamia luottoja vain selvitäkseen rajoitusaikojen yli.
Kansainvälinen järjestelypankki BIS laski, että ennen pandemiaa eurooppalaisyritysten velkaantuneisuusaste oli 165 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Vastaava lukema Yhdysvalloissa oli 150 prosentissa.
Japanisaatio uhkaa
Eurooppalaisyritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näillä ei ole rahaa ostaa luottoluokitusta voidakseen saada sijoittajilta pitkäaikaista lainarahoitusta. Harvalla yrityksellä on valmiuksia listautua pörssiin kerätäkseen pääomaa.
Euroopan talouskasvun tulisi ylittää pandemiarajoitusten edeltävä aika. Jättipankki UBS:n luottostrategisti Stephen Caprio toteaa, että ilman reipasta kasvua Eurooppaa uhkaa japanisaatio. Se tarkoittaa korkean velan ja velanhoitoa vaikeuttavan deflaation yhdistelmää.
– Eurooppalaiset yritykset ovat jo nyt raskaasti velkaantuneita. Se luonnollisesti tukahduttaa yritysten kehityksen, Caprio sanoo.
Yritykset tarvitsevat satoja miljardeja
EU on laskenut yritysten tarvitsevan maksukykynsä turvaamiseksi peräti 720 miljardia euroa pelkästään tänä vuonna. Unioni aikoo käynnistää 300 miljardin euron investointiohjelman yrityksilleen. Ohjelmassa taataan ja täydennetään yksityissijoittajien sijoittamia rahoja.
Ohjelmaan ei olla kelpuuttamassa perinteisiä yrityksiä. Rahaa ohjataan digi- ja viheryrityksille. Lisäksi rahoitusta tuskin tulee kovin pienille yrityksille.
– Ei voi kuvitella investointirahan kohdentuvan esimerkiksi baareihin, EKP:n ex-johtokunnan jäsen José Manuel González-Páramo kertoo.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
















