Ruokapöydissä tuskastellaan nyt kauppojen jauhelihapulaa – ruuantuottajat kehottavat valitsemaan ostoskoriin aina kotimaisia merkkituotteita: ”Tulee samalla koko Suomen ja suomalaisten hyväksi”

Suomen Uutiset Show’n juontajana nähdään tällä kertaa kansanedustaja Ritva Elomaa, ja vieraina ovat Maitoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Juha Kantoniemi ja maanviljelijä Mats Nylund sekä kansanedustajat Antti Kangas ja Juha Mäenpää.

Tällä hetkellä etenkin jauhelihapula kiusaa kuluttajia, ja monien kauppojen hyllyt ammottavat tyhjyyttään. Perusongelma on siinä, että tuotanto Suomessa on vähentynyt nopeasti, vaikka samaan aikaan tuotteen kysyntä on ollut kasvussa.

Maatalousyrittäjien määrä Suomessa onkin vähentynyt. 1980-luvulla tilanpidon aloittanut maitoyrittäjä Kantoniemi toteaa, että tuotantoeläimien määrän väheneminen kuvaa kehitystä.

– Tarkistin tilastoista, että joskus vuonna 1960 meillä oli miljoona nautaa, esimerkiksi enemmän lypsylehmiä kuin tänä päivänä. Nyt on enää noin 260 000. Eli tämä kuvaa sitä muutosta. Ja samana aikana tilakoko on kasvanut.

Toisaalta myös maitotilojen määrä on romahtanut, maanviljelijä Nylund jatkaa.

– Vielä 1980-luvun alussa Suomessa oli yli 30 000 maitotilaa. Nyt on suurin piirtein ehkä enää alle 4 000? Ehkä jotain sellaista. Eli se kuvaa tätä tilannetta, ja tuotantomäärä on suurin piirtein samanlainen.

Tiloilla vaaditaan kovaa venymistä

Perussuomalaisten kansanedustaja, maanviljelijä Antti Kangas toteaa, että samaan aikaan, kun tiloilla eläinmäärä ja peltoala ovat moninkertaistuneet ja toimintaa on tehostettu, toiminnan kannattavuus on viime vuosikymmenet valitettavasti laahannut perässä.

– Monesti ajatellaan, että maatalous olisi jotenkin takapajuista ja että se on jäänyt menneeseen aikaan kiinni. Näin ei ole, vaan tiloja on kasvatettu ja toimintaa tehostettu. Silti kannattavuus menee koko ajan huonompaan suuntaan.

Kansanedustaja Juha Mäenpää toteaa saman ongelman kuin kollegansa Kangas: maatalousyrittäjille ja ruuantuottajille ei jää riittävästi käteen oman työnsä tuloksista.

– Moni joutuu venymään hurjasti, että toiminta pysyy plussan puolella. Tilanne ei voi jatkua enää pitkään näin.

Ala kaipaa positiivista virettä

Viime vuosina maanviljelijöitä ja ruuantuottajia on myös syyllistetty ilmastopolitiikan varjolla. Mäenpää kaipaa ylipäätään alalle takaisin positiivisempaa virettä, jota vielä oli 2000-luvun alussa.

– Tuntuu väärältä, että Helsingissä ei aina ymmärretä, että ruoka on kaikille ykkösasia. Yritetään toki edelleen pitää ilmastosta huolta, mutta maanviljelijöitä ei voi työntää lokaan siitä, että he kasvattavat meille ruokaa.

Suomessa on myös esiintynyt ajattelua, että kotimaisen tuotannon väheneminen voitaisiin korvata tuontiruualla. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen tai helppo, Kangas toteaa.

– Tuotanto supistuu parhaillaan koko Euroopassa, monessa maassa pelkästään sen takia, että tuotannolla maa-alaa on ylikulutettu. Toisaalta esimerkiksi Saksassa on myös tullut voimaan entistä tiukempia ympäristönormeja. Pointti on, että halpoja elintarvikkeita ei yhtäkkiä enää tulekaan mistään. Se näkyy nyt kaupan hyllykössä, Kangas sanoo ja huomauttaa, että muidenkin tuotteiden saatavuus voi heikentyä.

– Seuraavana voivat loppua maitotuotteet, sitten sianliha ja sen jälkeen broilerit.

Irlantilaisella tuottajalla menee suomalaiskollegaansa paremmin

Moni suomalainen kyllä osaa arvostaa lähellä tuotettua, kotimaista ruokaa ja on valmis siitä maksamaan. Tällä hetkellä kotimaisen ruuantuottajan osuus ruuasta jää paljon pienemmäksi kuin eurooppalaisissa verrokkimaissa, Nylund huomauttaa.

– Suomalainen naudanlihan tuottaja saa vain kaksi kolmasosaa siitä, mitä esimerkiksi irlantilainen tuottaja saa. Toki irlantilainenkin naudanliha on oikein hyvää, mutta ei se ole parempaa kuin meidän. Samoilla markkinoilla kuitenkin tässä pitäisi olla.

Kantoniemi huomauttaa, että kaupparyhmittymien omat, niin sanotut private label -tuotteet ovat osaltaan pahentaneet tilannetta, koska kaupoissa mielellään annetaan niille tilaa, jolloin kotimaisia merkkituotteita saattaa olla vähemmän saatavilla.

– Private label -tuotteet ovat tavallaan salakavalia, koska sinne pystytään kätkemään myös ulkomaista tuotantoa, kun se on tavallaan nimetön, mutta pakkauksessa on kuitenkin aina kaupan oma brändi.

Kantoniemi toteaakin, että tavallinen kuluttaja voi myös äänestää kotimaisen ruuan puolesta lompakollaan, suosimalla nimenomaan kotimaista ostoskorissa.

– Kotimaista tuotantoa voi tukea parhaiten ostamalla kotimaisia merkkituotteita.

Kotimainen tuotantoketju työllistää monia

Myös juontaja Ritva Elomaa kehottaa kotimaista kuluttajaa suosimaan suomalaisia merkkituotteita.

Elomaa sanoo, että samalla kotimainen maataloustuotanto tuo välillisesti leivän pöytään monille muillekin ammattilaisille kuin vain ruuan tuottajille.

– Ei siis ainoastaan näille maanviljelijöille ja muille tuottajille, vaan siinä on myös paljon työpaikkoja välillisesti kiinni. Jokaisen meidän eduksi olisikin se, että nyt ostettaisiin kotimaista. Se tulee samalla koko Suomen hyväksi, suomalaisten hyväksi, ja on hyväksi myös terveydelle.