LEHTIKUVA
Pitääkö lasten ryhmäopetuksessa olla erikseen kasvisruokapäivä, ja jos pitää, niin kuinka monta kasvisruokapäivää viikossa on sopiva määrä Suomen kouluissa ja päiväkodeissa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä tunnetut kunta- ja aluevaalien ehdokkaat kertoivat näkemyksiään myös kasvisruokailusta. Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti ensi sijassa oppilaiden omien näkemysten huomioimista.
Montako sellaista päivää viikossa kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi olla, kun kaikki syövät pelkkää kasvisruokaa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä eilen kunta- ja aluevaalien ehdokkaat ottivat kantaa asiaan, joka on kuntapäättäjien käsissä. Aiemmin esimerkiksi Helsingissä kouluissa on ollut pakollisia kasvisruokapäiviä.
Useiden puolueiden ehdokkaat lisäisivät kasvisruokaa eri mittakaavoissa. RKP:n Henrik Wickström pitäisi yhden kasvissafkapäivän, vasemmistoliiton Timo Furuholm sen sijaan toivoisi kasvisruokapäivien määräksi viittä, mutta ehdotti myös buffet-tyylistä ruokatarjoilua, jossa myös lihaa voisi olla tarjolla nykyiseen tapaan.
Kristillisdemokraattien Espoon ehdokas Mika Poutala pitäisi kouluissa maksimissaan yhden kasvisruokapäivän, sillä koulujen ei tulisi hänen mukaansa lähteä kasvisruokavillityksiin ja tärkeintä olisi lähiruuan tarjoaminen. Vihreiden Jenni Pitkon mukaan kasvisruuan tulisi olla ”ensisijainen vaihtoehto” joka ikinen päivä.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti oppilaiden näkemysten huomioimista asiassa: pakollisia kasvisruokapäiviä kouluissa tulisi olla tasan niin paljon kuin oppilaat itse haluavat.
Vigelius muistutti, että kouluruuan ensisijainen tehtävä on ravita. Ruokalistan tarjonnasta tulisi siten kysyä suoraan oppilailta itseltään.
– Perussuomalaiset katsoo, että kouluruoka tulee järjestää oppilaiden itsensä ehdoilla. Mahdollisimman monen tulisi siis syödä ruoka. Jos on niin, että kasvisruoka ei mene kaupaksi, vaan menee hävikkiin, se tarkoittaa sitä, että kasvisruokaa ei pidä tyrkyttää oppilaille.
Perussuomalaiset ei halua tuputtaa oppilaille kasvisruokaa pakkosyöttönä. Kouluruokailu on mentävä oppilaat edellä.
— PS:n eduskuntaryhmä (@PS_ekryhma) April 10, 2025
Jos kasvisruoka menee hävikiksi, silloin sitä ei kannata tyrkyttää. pic.twitter.com/LcvjgA8L3W
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.
Palava skuuttikasa, tuhoutuneet bussit ja kivisateessa kyyristelevät poliisit jäivät muistoksi Belgian protestiviikosta. Perjantaina poliisi otti kiinni 110 ihmistä epäiltynä mielenosoitusten yhteydessä tehdyistä väkivaltaisuuksista. Syytenimikkeistä löytyy muun muassa tuhopolttoja, vahingontekoja ja jopa aseellinen vastarinta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
