LEHTIKUVA
Pitääkö lasten ryhmäopetuksessa olla erikseen kasvisruokapäivä, ja jos pitää, niin kuinka monta kasvisruokapäivää viikossa on sopiva määrä Suomen kouluissa ja päiväkodeissa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä tunnetut kunta- ja aluevaalien ehdokkaat kertoivat näkemyksiään myös kasvisruokailusta. Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti ensi sijassa oppilaiden omien näkemysten huomioimista.
Montako sellaista päivää viikossa kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi olla, kun kaikki syövät pelkkää kasvisruokaa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä eilen kunta- ja aluevaalien ehdokkaat ottivat kantaa asiaan, joka on kuntapäättäjien käsissä. Aiemmin esimerkiksi Helsingissä kouluissa on ollut pakollisia kasvisruokapäiviä.
Useiden puolueiden ehdokkaat lisäisivät kasvisruokaa eri mittakaavoissa. RKP:n Henrik Wickström pitäisi yhden kasvissafkapäivän, vasemmistoliiton Timo Furuholm sen sijaan toivoisi kasvisruokapäivien määräksi viittä, mutta ehdotti myös buffet-tyylistä ruokatarjoilua, jossa myös lihaa voisi olla tarjolla nykyiseen tapaan.
Kristillisdemokraattien Espoon ehdokas Mika Poutala pitäisi kouluissa maksimissaan yhden kasvisruokapäivän, sillä koulujen ei tulisi hänen mukaansa lähteä kasvisruokavillityksiin ja tärkeintä olisi lähiruuan tarjoaminen. Vihreiden Jenni Pitkon mukaan kasvisruuan tulisi olla ”ensisijainen vaihtoehto” joka ikinen päivä.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti oppilaiden näkemysten huomioimista asiassa: pakollisia kasvisruokapäiviä kouluissa tulisi olla tasan niin paljon kuin oppilaat itse haluavat.
Vigelius muistutti, että kouluruuan ensisijainen tehtävä on ravita. Ruokalistan tarjonnasta tulisi siten kysyä suoraan oppilailta itseltään.
– Perussuomalaiset katsoo, että kouluruoka tulee järjestää oppilaiden itsensä ehdoilla. Mahdollisimman monen tulisi siis syödä ruoka. Jos on niin, että kasvisruoka ei mene kaupaksi, vaan menee hävikkiin, se tarkoittaa sitä, että kasvisruokaa ei pidä tyrkyttää oppilaille.
Perussuomalaiset ei halua tuputtaa oppilaille kasvisruokaa pakkosyöttönä. Kouluruokailu on mentävä oppilaat edellä.
— PS:n eduskuntaryhmä (@PS_ekryhma) April 10, 2025
Jos kasvisruoka menee hävikiksi, silloin sitä ei kannata tyrkyttää. pic.twitter.com/LcvjgA8L3W
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Lue lisää
Lue lisää
