LEHTIKUVA
Pitääkö lasten ryhmäopetuksessa olla erikseen kasvisruokapäivä, ja jos pitää, niin kuinka monta kasvisruokapäivää viikossa on sopiva määrä Suomen kouluissa ja päiväkodeissa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä tunnetut kunta- ja aluevaalien ehdokkaat kertoivat näkemyksiään myös kasvisruokailusta. Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti ensi sijassa oppilaiden omien näkemysten huomioimista.
Montako sellaista päivää viikossa kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi olla, kun kaikki syövät pelkkää kasvisruokaa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä eilen kunta- ja aluevaalien ehdokkaat ottivat kantaa asiaan, joka on kuntapäättäjien käsissä. Aiemmin esimerkiksi Helsingissä kouluissa on ollut pakollisia kasvisruokapäiviä.
Useiden puolueiden ehdokkaat lisäisivät kasvisruokaa eri mittakaavoissa. RKP:n Henrik Wickström pitäisi yhden kasvissafkapäivän, vasemmistoliiton Timo Furuholm sen sijaan toivoisi kasvisruokapäivien määräksi viittä, mutta ehdotti myös buffet-tyylistä ruokatarjoilua, jossa myös lihaa voisi olla tarjolla nykyiseen tapaan.
Kristillisdemokraattien Espoon ehdokas Mika Poutala pitäisi kouluissa maksimissaan yhden kasvisruokapäivän, sillä koulujen ei tulisi hänen mukaansa lähteä kasvisruokavillityksiin ja tärkeintä olisi lähiruuan tarjoaminen. Vihreiden Jenni Pitkon mukaan kasvisruuan tulisi olla ”ensisijainen vaihtoehto” joka ikinen päivä.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti oppilaiden näkemysten huomioimista asiassa: pakollisia kasvisruokapäiviä kouluissa tulisi olla tasan niin paljon kuin oppilaat itse haluavat.
Vigelius muistutti, että kouluruuan ensisijainen tehtävä on ravita. Ruokalistan tarjonnasta tulisi siten kysyä suoraan oppilailta itseltään.
– Perussuomalaiset katsoo, että kouluruoka tulee järjestää oppilaiden itsensä ehdoilla. Mahdollisimman monen tulisi siis syödä ruoka. Jos on niin, että kasvisruoka ei mene kaupaksi, vaan menee hävikkiin, se tarkoittaa sitä, että kasvisruokaa ei pidä tyrkyttää oppilaille.
Perussuomalaiset ei halua tuputtaa oppilaille kasvisruokaa pakkosyöttönä. Kouluruokailu on mentävä oppilaat edellä.
— PS:n eduskuntaryhmä (@PS_ekryhma) April 10, 2025
Jos kasvisruoka menee hävikiksi, silloin sitä ei kannata tyrkyttää. pic.twitter.com/LcvjgA8L3W
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
