Ruotsalaisista 42 prosenttia juhlii kansallispäivää tavalla tai toisella. Juhlapäivän suosio on kasvanut ja sitä viettävät erityisellä innolla ulkomailla syntyneet. Tutkijoiden mukaan runsas maahanmuuttajien osanotto saattaa johtua siitä, että kunnat kutsuvat uusia kansalaisia viettämään kansallispäivää omiin juhliinsa.
– Vietämme kahta ruotsalaista juhlapäivää samanaikaisesti, vaikka kaikki eivät sitä hyväksyisikään, toteaa Rosengårdin sosialidemokraattien puheenjohtaja Dündar Güngör Sydsvenskanissa.
– Nyt se sattui täydellisesti samaksi päiväksi, ainahan näin ei käy.
”Näin ei juhlita kaikkialla Ruotsissa”
Rosengårdin kolmituntisessa yhteisjuhlassa kuultiin musiikkia, hypättiin narua ja kasvomaalausta oli tarjolla. Kansantanssiryhmääkin houkuteltiin paikalle. Pääjärjestäjä kuvailee juhlaa kansan tahdoksi:
– Väki pitää tästä. Nuoret eivät ehkä kaikki tiedä juhlien aihetta, näkevät vain ilmapallot ja muun sellaisen. Mutta he jotka tietävät, pitävät ajatuksesta.
– Toki on niin, että näin ei juhlita kaikkialla Ruotsissa.