Ruotsin kansallispäivää vietettiin 6. Kesäkuuta. Ongelmalähiö Rosengårdin sosialidemokraatit olivat saaneet mainion idean Malmössä ja niinpä työkansa vietti itsenäisyyspäivän lisäksi muslimien id al-Adha -uhrijuhlaa siinä samalla.
Ruotsalaisista 42 prosenttia juhlii kansallispäivää tavalla tai toisella. Juhlapäivän suosio on kasvanut ja sitä viettävät erityisellä innolla ulkomailla syntyneet. Tutkijoiden mukaan runsas maahanmuuttajien osanotto saattaa johtua siitä, että kunnat kutsuvat uusia kansalaisia viettämään kansallispäivää omiin juhliinsa.
– Vietämme kahta ruotsalaista juhlapäivää samanaikaisesti, vaikka kaikki eivät sitä hyväksyisikään, toteaa Rosengårdin sosialidemokraattien puheenjohtaja Dündar Güngör Sydsvenskanissa.
– Nyt se sattui täydellisesti samaksi päiväksi, ainahan näin ei käy.
Rosengårdin kolmituntisessa yhteisjuhlassa kuultiin musiikkia, hypättiin narua ja kasvomaalausta oli tarjolla. Kansantanssiryhmääkin houkuteltiin paikalle. Pääjärjestäjä kuvailee juhlaa kansan tahdoksi:
– Väki pitää tästä. Nuoret eivät ehkä kaikki tiedä juhlien aihetta, näkevät vain ilmapallot ja muun sellaisen. Mutta he jotka tietävät, pitävät ajatuksesta.
– Toki on niin, että näin ei juhlita kaikkialla Ruotsissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee, miksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaikenee, eikä Koskela ole sanallisesti tuominnut aktivistien iskua vakuutusyhtiö Allianzin toimipisteeseen, ja aiempia iskuja muun muassa Nammon toimitiloihin ja puolustusministeriöön.
Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon maa, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa. - Emme saa antaa primitiivisten tapojen vakiintua maahamme, emme saa katsoa sivuun. Meidän pitää puolustaa omaamme. Tasa-arvoisten naisten pitää suojella ja arvostaa saavutettua. Suomalaisten naisten ja miesten pitää suojata kulttuuriamme.
Brittiläiskoulu pyysi anteeksi lähetettyään 12-vuotiaan Courtney Wrightin kotiin, kun hän osallistui monimuotoisuusaiheiseen teemapäivään Ison-Britannian lippua esittävässä mekossa. Tytön tarkoitus oli juhlistaa brittiläisiä juuriaan, mutta koulussa asu oli tulkittu ongelmallisemmin. Burkiin ja niqabeihin pukeutuneet oppilaat saivat jatkaa päiväänsä normaalisti. Aluksi koulu ei suostunut kommentoimaan tapausta, ja se herätti laajaa huomiota mediassa. Wrightin isä ei hyväksynyt tyttärensä kohtelua ja vaati asioihin suurempaa muutosta. Pian koulu pahoitteli tapahtunutta ja ilmoitti ”tarkistavansa käytäntöjään”.
Euroopan maat ottavat parhaillaan uutta maahanmuuttopoliittista suuntaa, ja esikuvana on Tanska. Vielä muutamia vuosia sitten juuttien toimia haittamaahanmuuton kitkemiseksi ja palautusten vauhdittamiseksi mulkoiltiin alta kulmain mutta nyt on toinen ääni kellossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra uudistaa kannanottonsa hunnutuskiellon puolesta saatuaan palauteryöpyn viimeisimmästä burkakirjoituksestaan. Vaikka mukana oli runsaasti kiukkuista kommenttia, suomalaisten kritiikki islamistisia traditioita kohtaan on jo selvästi valtavirtaistunut, Purra kirjoittaa huomanneensa.
Lappeenrannassa järjestetään elokuussa Rajat auki -niminen kulkue, jonka vaatimuksena on Suomen itärajan avaaminen – samaan aikaan, kun Venäjä on edelleen valmis kohdistamaan Suomeen hybridivaikuttamista siirtolaispaineen avulla. Rajan avaamista vaativan kulkueen takana ovat kaksi vasemmistoliiton poliitikkoa. Kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy, miksi vasemmistoliiton puoluejohto vaikenee Suomen turvallisuutta epävakauttavasta toiminnasta.
Maasta poistettujen määrä on kasvussa. Helsingin poliisilaitos on alkuvuonna poistanut maasta 451 ulkomaalaista. Määrä on reilusti yli 50 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa poistettuja on ollut alkuvuonna 1 374 henkilöä.
