
Ruotsalaisprofessori: Oppilaiden valtaa on rajattava
"Oppilaita tulee kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetukseen."
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin koulukeskustelu käy kuumana. Naapurissa ei ainoastaan diskuteerata, vaan harkitaan myös kovia lainsäädännöllisiä toimia. Ruotsin hallitus on ehdottanut muun muassa suuria rahallisia satsauksia koulujen fyysiseen turvallisuuteen, kuten vartiointiin.
Samaan aikaan ruotsalaisopettajat ja -tutkijat taittavat peistä siitä, pitäisikö peruskoulujen ja lukion oppilaiden vaikutusvaltaa omiin opintoihinsa ja koulunkäyntitapoihinsa jotenkin rajata.
Viime viikolla Suomen Uutiset kertoi Lundin yliopiston Inger Enkvististä, joka totesi ääneen Ruotsin opettajajärjestön haastattelussa, että oppilaiden osallisuus ja oikeudet ovat menneet liian pitkälle niin, että koko yhteiskunta kärsii.
Ruotsin opettajajärjestö teki jäsentensä keskuudessa suuren kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin opettajien kokemuksia siitä, pääsevätkö oppilaat ohjaamaan koulun arkea ja opetusta enemmän kuin pitäisi.
Kyselyn tulokset on nyt julkaistu, ja ne löytyvät Ruotsin opettajajärjestön sivuilta.
Tutkimukseen vastasi 2 718 opettajaa. Heistä 37 % oli sitä mieltä, että oppilaat pääsevät vaikuttamaan liikaa asioihin, joiden suhteen heillä ei ole osaamista eikä kokemusta. Peräti 63 % katsoi, että oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat viime aikoina kasvaneet entisestään. 70 % vastanneista opettajista toivoi, että koulujen johdolta saataisiin selkeät dokumentit ja kirjaukset siitä, että opettaja päättää opetuksesta.
Kurssisisällöt, arvostelumuodot ja -perusteet, arvosanat, opetusmetodit – lista asioista, joihin oppilaat odottavat saavansa vaikuttaa ja joihin puuttumiseen he katsovat olevansa oikeutettuja, on häkellyttävän pitkä, paljastaa kyselytutkimus. Se kertoo karua kieltään asioista, jotka ovat Suomessakin tuttuja.
Myös meillä opettajat joutuvat keskustelemaan – opettajaslangilla ilmaistuna vääntämään – päivittäin siitä, missä tiloissa oppilaat suostuvat työskentelemään, kenen kanssa, milloin pidetään taukoa, kuinka monta uusintakertaa kokeille pitää antaa ja missä muodossa kokeet pidetään – suullisesti, kirjallisesti vai jollakin oppilaan ehdottamalla tavalla.
Usein oppilaat ja heidän vanhempansa katsovat tämän kaiken kuuluvan demokratian ja yhdenvertaisuuden piiriin.
– Meidän opettajien odotetaan päivystävän meilejä ja viestejä ja järjestävän uusintatenttejä pyynnöstä milloin perheille sopii, vaikka usein käy niin, ettei kokelas edes ilmesty paikalle, kuvailee Ruotsin opettajajärjestön kyselyyn vastannut Leena Noreen, joka on opettanut lukiossa vuodesta 1991.
Kyselyyn vastanneet opettajat korostavat, että pitävät tärkeänä opiskelijoiden kohtaamista ja näiden esittämien näkökohtien huomioimista. Mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että oppilaat voivat odottaa koulujärjestelmän vastaavan heidän jokaiseen yksilölliseen toiveeseensa kuin tilauksiin.
– Pitkälle viedyn kouludemokratian puolustajilta unohtuu myös se, että kymmenvuotias ei välttämättä edes halua pohtia sitä, miten hän parhaiten oppii. Alakoululaiset ja pitkälti myös yläasteikäiset ovat lapsia, jotka toivovat aikuisen ohjaavan, päättävän viime kädessä tuntien sisällöstä ja kantavan vastuuta, huomauttaa eräs kyselyyn vastannut opettaja.
Ruotsin kouludebattiin osallistunut koulunjohtaja Linnea Lindquist vaatii vastauksia ja toimenpiteitä lainsäätäjiltä ja esimerkiksi koulutarkastusvirastolta (Skolinspektionen), joka Lindquistin mukaan pakottaa niin rehtorit kuin opettajatkin antamaan liikaa vaikutusvaltaa oppilaille. Lindquist on yksi niistä asiantuntijoista, jotka jo alkukeväästä ehdottivat oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksien vähentämistä opetussuunnitelmissa.
– Tämänhetkinen lainsäädäntö ja koulutarkastusviraston ohjeistukset aliarvostavat opettajia, sanoo Lindquist.
– Me opettajat emme vastusta sitä, että oppilaat saavat sanoa sanansa välituntiaktiviteetteihin tai kouluruokaan. Mutta rajan siihen, mihin tarvitaan koulutetun aikuisen päätöstä, pitää olla selkeä.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
"Oppilaita tulee kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetukseen."
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen jättämä tuore lakialoite ”käyvän opetuksen ohjeista” saa monilta tutkijoilta ja opettajilta lämpimän vastaanoton.
Tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä koulumaailman uudistuksista on oppimisen tuen uudistus. Rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman pitää äärimmäisen tärkeänä, että jokainen oppilas on kohdattava yksilönä ja jokaisen on saatava tarvitsemansa tuki oppimiseen.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Kolmiportaisen tuen malli kouluissa oli alusta alkaen tuhoon tuomittu, sanoo sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Ari Koponen. Hänen mukaansa opettajat hukutetaan paperisotaan samalla kun oppilaat jäävät vaille todellista tukea.
Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan seksuaalisuuteen liittyviä teemoja tulisi lasten ja nuorten kohdalla käsitellä erityisen hienotunteisesti kehitystaso huomioiden. Tähän velvoittaa myös laki.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää