Arkistokuva - mikko stig lehtikuva
Ruotsin kielen valinnaisuutta kannattava kansalaisaloite kerää allekirjoituksia reipasta vauhtia.
Keräys aloitettiin 3. maaliskuuta ja huhtikuun alussa nimiä oli kasassa jo yli 17 000. Tällä vauhdilla vaadittava 50 000 nimeä tulee täyteen ennen toukokuun loppua. Nimiä saa lain mukaan kerätä puoli vuotta, joten aloitteen viimeinen allekirjoituspäivä päivä on 3. syyskuuta.
Suomalaisuuden liiton toiminnanjohtaja varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo sanoo pakkoruotsin olevan haitta Suomen kansainväliselle kaupalle.
– Pakkoruotsi on kilpailukyvyn este. Se aika, joka nyt menee ruotsin tankkaamiseen, pitäisi käyttää jonkun maailmankielen, vaikkapa englannin opiskeluun. Me emme kuitenkaan ole tuomassa tilalle esimerkiksi pakkovenäjää, Sinisalo huomauttaa.
Sinisalo kiistää, että tässä oltaisiin luomassa uutta kielisotaa kuten 1920-30 -luvuilla. Hänen mielestään suomenkielisillä ei ole tarvetta puolustustaisteluun.
– Ruotsinkielisten tässä on puolustauduttava. Meidän argumenttimme tässä asiassa ovat oma tahto ja vapaaehtoisuus.
– Aloitteemme on kyllä uutisoitu mediassa, mutta uutisten yhteydestä on jätetty pois linkki aloitteen allekirjoittamista varten, päinvastoin kuin muiden kansalaisaloitteiden uutisointien yhteydessä, Sinisalo hymähtää.
Sinisalo, joka on myös kirkkonummelainen perussuomalaisten kunnanvaltuutettu, sanoo, että aloite sivuaa vahvasti myös perussuomalaisia.
– Kyllä, koska puolue vastustaa puolueohjelmansa mukaisesti pakkoruotsia.
Suomalaisuuden liiton lisäksi aloitteen alulle panijoita ovat Vapaa Kielivalinta, Perussuomalaiset Nuoret ja Kokoomuksen Nuorten Liitto.
Kansalaisaloitteen verkkosivu >
Seppo Huhta
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Purra sivaltaa keskustaa, SDP:tä ja näitä myötäilevää mediaa tietoisesta valheen levittämisestä. Vaikka perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet euron bensaa, tällainen väite toistuu edelleen yhä aggressiivisemmin opposition ja median ulostuloissa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
