Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit ensi vuoden syyskuussa. Vaalitaistelu on käytännössä jo alkanut ja tärkein rintama kulkee kahden suosituimman puolueen välillä. Vastakkain ovat galluppien ykkönen sosialidemokraatit sekä nosteessa oleva kakkonen ruotsidemokraatit.
Edellisissä vuoden 2022 vaaleissa Ruotsissa oli 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tuolloin demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Kohti valtiopäivävaaleja
– Vain Ruotsin kansalaisilla tulisi olla äänioikeus Ruotsissa, totesi ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson edellisten valtiopäivävaalien alla. Ulkomaan kansalaiset saavat nykyisin äänestää kunta- ja aluevaaleissa tietyin rajoituksin ja se ei Åkessonin mielestä ole “perusteltua” (rimligt).
Nyt ruotsidemokraatit ovat palanneet asiaan ja vaaleihin mennään samalla vaatimuksella kuin vuonna 2022. “Mielestämme äänioikeus kuuluu ainoastaan Ruotsin kansalaisille ja siksi haluamme muuttaa nykyisen järjestelmän”, puolue julistaa viestipalvelu X:ssä.
”Äänioikeus on kansalaisoikeus”
Suomessa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen haluaa palauttaa äänioikeuden kunta- ja aluevaaleissa sen alkuperäiseen tarkoitukseensa. Nykyisin myös EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat äänestää kuntavaaleissa ja aluevaaleissa, jos he ovat asuneet Suomessa vähintään kaksi vuotta.
Antikaisen lakialoitteessa ehdotetaan tämän säännöksen poistamista. Hän esittää lakialoitteessaan äänioikeuden rajaamista kunta- ja aluevaaleissa vain Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisille.
– Äänioikeuden tulee kuulua niille, jotka ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja sitoutuneet sen arvoihin ja velvollisuuksiin. Tarkoituksena on selkeästi osoittaa, että äänioikeus on kansalaisuuteen, ei pelkkään asumiseen perustuva oikeus.
