
Ruotsin poliisiuudistus: Kaikki saman katon alla ja 10 000 poliisia lisää
Maahanmuuttotaustaisen rikollisuuden kasvu, sekavat johtosuhteet ja tuskin tyydyttävät työn tulokset pakottivat Ruotsin poliisin tarkastelemaan toimintatapojaan. Nelisen vuotta sitten 21 eri poliisiyksiköstä muodostettiin yksi ja vain turvallisuuspolisi Säpo jäi organisaation ulkopuolelle.
Ruotsin poliisilla on tänään, myllerrysten jälkeen 30 000 työntekijää. Viiden vuoden kuluttua työntekijöitä on 40 000. Poliisiylijohtaja Anders Thornberg katsoo tulevaisuuteen Expressenin haastattelussa.
Poliisin kohtaama todellisuus on kovin erilaista eri puolilla Ruotsia:
– Joissain maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä ihmiset ovat huolissaan siitä, että kaduilla ammutaan ja myydään huumeita täysin vapaasti ja jos uskaltautuu ulos, saattaa joutua ryöstetyksi. Jossain päin maata taas ollaan huolissaan siitä, että nuoriso ajaa mopoautoilla kortitta ja roskaavatkin vielä, sanoo poliisiylijohtaja Thornberg.
Kyse on kuitenkin siitä, miten ihmiset asiat kokevat omassa ympäristössään ja siksi poliisi ei saa väheksyä paikallistakaan tilannekuvaa.
– Valitettavasti vakava rikollisuus on lisääntynyt ja se on vienyt poliisin resursseja pikkurikoksilta. Se sattuu poliisin sydämeen, poliisiylijohtaja huokaa.
Jengirikollisuus lisääntymään päin
Jengirikollisuus on edelleen kasvussa ja se on eräs poliisin suurimmista huolista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jengien käytössä on huipputekniikkaa, kuten viestiliikenteen salaamiseen käytettäviä applikaatioita. Poliisin kannalta lainsäädäntö on jäänyt informaatiotekniikan sovellusten jalkoihin ja operaattorit eivät tallenna verkkoliikennettä riittävän pitkältä ajalta.
Poliisi haluaisi päästä viestien sisältöihin kiinni itse asiassa jo ennen kuin ne salataan ja sekin vaatii yhteiskunnan toimenpiteitä. Rikollisten ja vain heidän on poliisiylijohtajan mielestä syytä olla huolissaan jatkuvasta salakuuntelusta, -katselusta, teleseurannasta sekä soluttautumisesta.
– Lainmuutos on meneillään ja ensi käden tiedonhankinta on ehdottoman tärkeätä silloin, kun puhutaan terrorismista, murhista, vakavista huumerikoksista ja vaikkapa lasten hyväksikäytöstä.
Talousrikollisuus siirtyy nettiin
Talousrikollisuus on siirtymässä voimalla nettiin. Sekin vaatii poliisin resurssien suuntaamista uudelleen.
– Pankkiryöstöt ja arvokuljetusten ryöstöt vähenevät kaiken aikaa. Nettirikollisuus sitten vuorostaan kasvaa. Meidän täytyykin vakavasti miettiä sitä, mihin uudet resurssimme valtakunnallisesti käytämme.
Eräs poliisin uusista panostuksista on rajat ylittävien rikollisjärjestöjen seuranta ja niiden toiminnan hankaloittaminen. Tällöin puhutaan varasliigoista, jotka tulevat maahan ja katoavat saman tien takaisin, saalis usein mukanaan.
– Ulkorajojen vartiointia on parannettava, siitähän olemme saaneet pyyhkeitä EU:n sisälläkin. Ehkä pystymme siten estämään paremmin kansainvälisten verkostojen ujuttautumista Ruotsiin. Nythän on taas alkamassa perämoottorivarkauksien aika, Thornberg antaa esimerkin.
Suomen Uutiset raportoi varasliigojen toimista toukokuun alussa.
Lisää liksaa
Poliisia on jäytänyt sisältäpäin ammatin huojuva arvostus ja kehnoksi koettu palkkaus. Siihenkin on tulossa muutosta. Samalla kun poliisiviraston pääluku nousee 10 000 henkilöllä vuoteen 2024 mennessä.
– Voidaan sanoa, että palkat ovat olleet liian huonot verrattuna yleiseen palkkatasoon. Tavallinen kansa on varmaankin sitä mieltä, että poliisien palkkoja pitää nostaa. Sellaisille ihmisille pitää maksaa säällisesti, jotka joutuvat usein vaarallisiin tilanteisiin ja asettavat henkensä alttiiksi muiden kansalaisten puolesta.
Poliiseja on siis tulossa roppakaupalla lisää sekä kaupunkien kaduille että kybermaailmaan. Jatkuvan muutoksen vaatimus ei kuitenkaan pysähdy tähän.
– Yhä useammat palvelut viedään nettiin, niin ettei kansalaisten tarvitse jonotella poliisiasemilla. Uusi sukupolvi ei todellakaan halua körötellä asemalle asioimaan, vaan kaiken on tapahduttava verkossa. Poliisiaseman on oltava aina auki.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.