Maahanmuuttotaustaisen rikollisuuden kasvu, sekavat johtosuhteet ja tuskin tyydyttävät työn tulokset pakottivat Ruotsin poliisin tarkastelemaan toimintatapojaan. Nelisen vuotta sitten 21 eri poliisiyksiköstä muodostettiin yksi ja vain turvallisuuspolisi Säpo jäi organisaation ulkopuolelle.

Ruotsin poliisilla on tänään, myllerrysten jälkeen 30 000 työntekijää. Viiden vuoden kuluttua työntekijöitä on 40 000. Poliisiylijohtaja Anders Thornberg katsoo tulevaisuuteen Expressenin haastattelussa.

Poliisin kohtaama todellisuus on kovin erilaista eri puolilla Ruotsia:

– Joissain maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä ihmiset ovat huolissaan siitä, että kaduilla ammutaan ja myydään huumeita täysin vapaasti ja jos uskaltautuu ulos, saattaa joutua ryöstetyksi. Jossain päin maata taas ollaan huolissaan siitä, että nuoriso ajaa mopoautoilla kortitta ja roskaavatkin vielä, sanoo poliisiylijohtaja Thornberg.

Kyse on kuitenkin siitä, miten ihmiset asiat kokevat omassa ympäristössään ja siksi poliisi ei saa väheksyä paikallistakaan tilannekuvaa.

– Valitettavasti vakava rikollisuus on lisääntynyt ja se on vienyt poliisin resursseja pikkurikoksilta. Se sattuu poliisin sydämeen, poliisiylijohtaja huokaa.

Jengirikollisuus lisääntymään päin

Jengirikollisuus on edelleen kasvussa ja se on eräs poliisin suurimmista huolista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jengien käytössä on huipputekniikkaa, kuten viestiliikenteen salaamiseen käytettäviä applikaatioita. Poliisin kannalta lainsäädäntö on jäänyt informaatiotekniikan sovellusten jalkoihin ja operaattorit eivät tallenna verkkoliikennettä riittävän pitkältä ajalta.

Poliisi haluaisi päästä viestien sisältöihin kiinni itse asiassa jo ennen kuin ne salataan ja sekin vaatii yhteiskunnan toimenpiteitä. Rikollisten ja vain heidän on poliisiylijohtajan mielestä syytä olla huolissaan jatkuvasta salakuuntelusta, -katselusta, teleseurannasta sekä soluttautumisesta.

– Lainmuutos on meneillään ja ensi käden tiedonhankinta on ehdottoman tärkeätä silloin, kun puhutaan terrorismista, murhista, vakavista huumerikoksista ja vaikkapa lasten hyväksikäytöstä.

Talousrikollisuus siirtyy nettiin

Talousrikollisuus on siirtymässä voimalla nettiin. Sekin vaatii poliisin resurssien suuntaamista uudelleen.

– Pankkiryöstöt ja arvokuljetusten ryöstöt vähenevät kaiken aikaa. Nettirikollisuus sitten vuorostaan kasvaa. Meidän täytyykin vakavasti miettiä sitä, mihin uudet resurssimme valtakunnallisesti käytämme.

Eräs poliisin uusista panostuksista on rajat ylittävien rikollisjärjestöjen seuranta ja niiden toiminnan hankaloittaminen. Tällöin puhutaan varasliigoista, jotka tulevat maahan ja katoavat saman tien takaisin, saalis usein mukanaan.

– Ulkorajojen vartiointia on parannettava, siitähän olemme saaneet pyyhkeitä EU:n sisälläkin. Ehkä pystymme siten estämään paremmin kansainvälisten verkostojen ujuttautumista Ruotsiin. Nythän on taas alkamassa perämoottorivarkauksien aika, Thornberg antaa esimerkin.

Suomen Uutiset raportoi varasliigojen toimista toukokuun alussa.

Lisää liksaa

Poliisia on jäytänyt sisältäpäin ammatin huojuva arvostus ja kehnoksi koettu palkkaus. Siihenkin on tulossa muutosta. Samalla kun poliisiviraston pääluku nousee 10 000 henkilöllä vuoteen 2024 mennessä.

– Voidaan sanoa, että palkat ovat olleet liian huonot verrattuna yleiseen palkkatasoon. Tavallinen kansa on varmaankin sitä mieltä, että poliisien palkkoja pitää nostaa. Sellaisille ihmisille pitää maksaa säällisesti, jotka joutuvat usein vaarallisiin tilanteisiin ja asettavat henkensä alttiiksi muiden kansalaisten puolesta.

Poliiseja on siis tulossa roppakaupalla lisää sekä kaupunkien kaduille että kybermaailmaan. Jatkuvan muutoksen vaatimus ei kuitenkaan pysähdy tähän.

– Yhä useammat palvelut viedään nettiin, niin ettei kansalaisten tarvitse jonotella poliisiasemilla. Uusi sukupolvi ei todellakaan halua körötellä asemalle asioimaan, vaan kaiken on tapahduttava verkossa. Poliisiaseman on oltava aina auki.

Suomen Uutiset