Räjäytysrikoksia tehdään Ruotsissa enemmän kuin koskaan ja poliisi varoittaa, että käsikranaatit ovat syrjäyttämässä automaattiaseet jengien välisissä konflikteissa. Takavarikot rajalla ovatkin sitten harvinaisia. Tänä vuonna tulli ei ole löytänyt ainuttakaan ja viimeisen seitsemän vuoden aikana tullin haaviin on jäänyt vain 18 käsikranaattia.
– Epäilys on, että paljon tulee Juutinrauman yli läpi, vaikka teemme rutkasti tarkastuksia. Mutta emme oikeasti tiedä, kulkevatko ne autoissa tuossa ulkona vai junissa? Jos meillä olisi vastaus, olisimme löytäneet ne, järkeilee Tullin yksikönpäällikkö Ulrika Scholander Dagens Nyheterissä.
Kranaatin lähtöhinta 5 000 kruunua
Kaikki salakuljetukseen liittyvä ei kuitenkaan ole hämärän peitossa. Maahan tuodut kranaatit ovat lähes poikkeuksetta entisessä Jugoslaviassa 1980- ja 1990-luvuilla valmistettuja M75 ja M93 -malleja, joita käytettiin Balkanin sodissa. Rikollisten chateissa niistä käytetään nimiä “omena” ja “päärynä”. Lähtöhinta on noin 5 000 kruunua.
– Aiemmin kranaatit olivat tavaraa, jonka myyjät heittivät kaupan päälle muiden rikollisten kauppojen yhteydessä. Nyt ne ovat kauppatavaraa itsenäisesti, toteaa poliisin räjäytystietokeskuksen johtaja Malin Nygren.
Lähes 200 kuollutta kymmenessä vuodessa
Dagens Nyheter on kartoittanut kaikki kuolemaan johtaneet ampumiset Tukholman alueella viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Luvut ovat synkkiä. 196 ihmistä on menettänyt henkensä. Tilastoista näkyy myös, että surmansa saaneiden keski-ikä on noussut.
Aiemmin teot liittyivät lähes yksinomaan siihen, että rikolliset eli käytännössä aina nuoret miehet tappoivat toisiaan. Viime vuosina uhrien keski-ikä on kuitenkin noussut. Nyt murhataan henkilöitä, joilla ei ole suoraa yhteyttä rikollisiin. Väkivalta on levinnyt rikollisen maailman ulkopuolelle.
– Yksi johtopäätös on, että tekijöistä on tullut entistä häikäilemättömämpiä eikä heitä kiinnosta, kehen he tähtäävät, arvelee kriminologi Manne Gerell.
Jengirikollisia enemmän kuin armeijassa väkeä
Poliisin vuoden 2025 arvion mukaan ruotsissa on noin 17 500 aktiivista jengirikollista ja lisäksi noin 50 000 henkilöllä arvioidaan olevan yhteys jengeihin liittyviin väkivallantekoihin.
Aktiivisten jengirikollisten keski-ikä on 28 vuotta. Heistä 81 prosenttia on Ruotsin kansalaisia ja enemmistö eli 94 prosenttia on miehiä.
– Tätä yhteiskuntaa uhkaavaa rikollisuutta ei voida ratkoa pelkästään rikosoikeudellisilla toimilla, vaan meidän on ehkäistävä näitä rikoksia aiemmassa vaiheessa, sanoo poliisipäällikkö Petra Lundh.
Ruotsin puolustusvoimien rauhanajan vahvuus on kokonaisuudessaan 26 000 henkilöä, joista varsinaisia sotilaita on noin 15 000.