PS ARKISTO
Keskiviikkona eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä rikoslain muuttamiseksi. Perussuomalainen poliisikansanedustaja Anne Rintamäki näkee uudet kiristykset lakiin oikeansuuntaisina. Hän kiittää perussuomalaista oikeusministeriä Leena Merta uusista säädöksistä ja katsoo, että oikeusjärjestelmä on kohdellut katujengejä aivan liian löysästi.
Anne Rintamäki kertoo, että tarkoituksena on säätää rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteeksi. Kysymyksessä on siis lainsäädäntö, joka puuttuu kovalla kädellä huolestuttavasti kasvussa olevaan jengirikollisuuteen.
– Uudistuksessa huomioidaan lainsäädännön tasolla määritelmä rikollisjoukolle, Rintamäki täsmentää.
Rintamäki tietää työnsä puolesta, että rikollisjoukot ovat käyttäneet hyväkseen alle 15-vuotiaita varhaisnuoria, sillä he eivät ole teoistaan vielä rikosoikeudellisessa vastuussa. Nyt kuitenkin tähänkin puututaan säätämällä alle 15-vuotiaiden käyttäminen rikoksen välikappaleena erilliseksi rikokseksi.
Rintamäki tuo esiin uudet koventamisperusteet, joihin lisätään myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvien rikosten tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Tarkoituksena on osaltaan puuttua ilmiöön, jossa nuoret, etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret, kuvaavat suorittamaansa väkivaltaa videoille ja jakavat nettiin.
– Niissä on nähty esimerkiksi uhrin pakottamista kengänpohjien nuolemiseen, tai sitten väkivallan uhri on pakotettu riisumaan itsensä alasti, ja muita aivan käsittämättömän nöyryyttäviä tekoja, Rintamäki toteaa.
Rintamäki muistelee, kuinka takavuosina Suomessa vielä aivan silmät kirkkaina puhuttiin, että mitään katujengiongelmaa ei ole olemassakaan. Suurimmissa kaupungeissamme, joissa maahanmuuton keskittymiä on, ongelma on todellinen.
– Aihe on ollut mediassa herkkä, ja mieluummin on kirjoitettu Ruotsin katujengeistä kuin omistamme, Rintamäki sanoo ja jatkaa:
– Onneksi meillä on nyt hallitus, joka tunnistaa ongelman ja tekee toimenpiteitä jengien kitkemiseksi eikä lakaise ongelmaa maton alle rasismisyytösten pelossa.
Rintamäki kertoo, että modernin katujengiongelman ytimessä ovat niin sanotut postinumerojengit, jotka profiloituvat mielellään jonkin kaupunginosan tai vaikka kadun hallitsijoiksi, joiden alueille muilla jengeillä ei ole asiaa. Tällä alueella sitten juuri tämä kyseinen jengi tekee huumekauppaa.
– Suurin osa katujengeihin kuuluvista, jopa 95 prosenttia, on joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, Rintamäki muistuttaa.
Rintamäki pohtii sitä, että suuri osa tekijöistä on täysin meidän koulujärjestelmämme kasvatteja. Hän pohtii, olisiko jo syytä tunnistaa kulttuurilliset lähtökohdat ja perimä, mihin koulujärjestelmä ei pysty lyömään minkäänlaista kiilaa väliin, vaikka koulussa oltaisiin 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Hän näkee ydinsyyn ongelmiin vääränlaisessa maahanmuuttopolitiikassa.
– Jos kysymys olisi pelkästään siitä, että Suomessa ollaan ennakkoluuloisia ja rasistisia kaikkia vähänkin erinäköisiä kohtaan, niin minkä vuoksi näemme vain tiettyjen maiden kansalaisten valtavan yliedustuksen rikostilastoissa? Kuka osaisi vastata tähän kysymykseen? Rintamäki kysyy ja toteaa:
– Merkillepantavaa on, että maassamme on olemassa myös maahanmuuttajaryhmiä, jotka osaavat elää lakiemme mukaan ihmisiksi, sopeutuvat maahamme eivätkä aiheuta viranomaisille ja oikeuslaitokselle työtaakkaa siitä puhumattakaan, että he aiheuttaisivat turvattomuutta asuinalueille ja kaduillemme.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskuntaan tuli 30.1.2025 hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola ja Rami Lehtinen ovat tyytyväisiä esitykseen.
Suomen ei pidä toistaa Ruotsin virheitä, joiden seurauksena katujengirikollisuus pääsi ryöstäytymään hallitsemattomaksi ilmiöksi, aiheuttaen vakavaa väkivaltaa ja turvattomuutta koko yhteiskunnassa, painottaa kansanedustaja Miko Bergbom.
Hallituksen esityksessä rikoslain muuttamiseksi ehdotetaan, että katujengeissä tehdyistä rikoksista ja nöyryytysväkivallasta määrättäviä rangaistuksia kovennettaisiin. Alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen säädettäisiin rangaistavaksi erikseen ja ankarammin.
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.
