Säädöksiä päästään karsimaan ensi vaalikaudella

Tarpeettoman tai liian tiukan sääntelyn purkaminen pääsee vauhtiin ensi vaalikaudella tuoreiden evästysten pohjalta. Eduskuntaryhmien yhteinen puolueiden sääntelyryhmä luovutti raporttinsa perjantaina eduskuntaryhmien puheenjohtajille.

Raportti koottiin varsin lyhyessä ajassa. Toiveita tuntuvaan säädösremonttiin on tullut kiihtyvään tahtiin paitsi kansalaisten ja etujärjestöjen suunnalta, myös eri puolueista, jotka ovat koonneet omia listojaan jo aiemmin.

Viime syksynä pääministeri Alexander Stubb (kok.) kutsui puolueet koolle yhteiseen työryhmään keräämään esityksiä sääntelyn purkamiseen. Työryhmää johti ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Perussuomalaisia siinä edusti Jukka Jusula.

Yli 400 esitystä

Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja kokosi ehdotuksia kansalaisilta, kansalaisjärjestöiltä, elinkeinoelämältä ja puolueilta itseltään. Kansalaiset saivat osallistua oikeusministeriön Otakantaa.fi -palvelun kautta.

– Idea osoitti tarpeellisuutensa, sillä lyhyessä ajassa saimme yli 400 aloiteta, vaikka tieto levisi lähinnä sosiaalisen median kautta, Grahn-Laasonen iloitsi.

Aiheet luokiteltu alustavasti

Kun ehdotukset oli koottu, eri ministeriöt tekivät niistä aihepiireittäin kevyen arvion; mitä lakia esitys koskee, minkä tasoista lainsäädäntöä ja onko esitys mahdollista toteuttaa.

– Kaikki ministeriöt kävivät nämä vakavasti läpi. Nyt nämä luovutetaan puolueille ja ne ovat käytössä seuraavien hallitusneuvotteluiden ja hallitusohjelman pohjaksi. Esityksiä toivotaan vielä lisääkin. Mutta helppoa tämä ei tule olemaan, koska lain purkaminen on yhtä vaikeaa kuin sen säätäminenkin. Järjestelmä on tehty tekemään sääntöjä lisää, vaikka on puhuttu tarpeesta toimia toisinkin päin, Grahn-Laasonen totesi.

Hän muistutti kansliapäälliköiden johdon ohra-työryhmästä, joka miettii polttavan tarpeellista aihetta, miten lainsäädännön valmistelua voitaisiin parantaa.

– On mietitty myös sääntöseulaa, jossa mietittäisiin, onko säädökseen valittu oikea ja vaikuttavin tapa. On mietitty myös, pitäisikö kansalaisille antaa pysyvä matalan kynnyksen keino jättää vastaavia aloitteita myöhemminkin, Grahn-Laasonen kertoi.

Lindström: Tällaisessa mekin
haluamme olla mukana

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström (kuvassa keskellä) kiitti työryhmän evästyksiä ja vakuutti puolueen edistävän purkuhanketta, jota puolue on itse toivonut ja vaatinut useaan otteeseen.

– On hieno homma, että on yhdessä havaittu ongelma ja yhdessä etsitään ratkaisujakin. Tällaisessa työssä perussuomalaiset haluavat olla mukana, Lindström kehui.

– Me otamme tämän asian todella vakavasti, koska tämä on meille tärkeä asia myös vaaliohjelmassamme. Meidän vaaliohjelmaamme kuuluvat kilpailukyky ja kiusaaminen. Kiusaaminen kuuluu tähän siten, että säädös ei saisi kiusata kansalaista. Kilpailukyky tulee tietysti isompana asiana, Lindström sanoi.

– Paljon puhutaan tietysti EU:sta – kuinka sieltä tulee turhia säädöksiä. Mutta me olemme mestareita tekemään säännöksiä itse: kun Ruotsi pärjää 4 000 luvalla, meillä on yli 20 000 lupaa. Se todistaa, että varmasti löytyy karsittavaa, Lindström muistuttaa.

Lindström lupasi, että kansalaisiin pidetään tässä asiassa yhteyttä.

– Meidän pitää päättä, mutta asiantuntemusta löytyy kansalta, Lindström tuumasi.

Punavihreät muistuttivat
sääntelyn tarpeista

Grahn-Laasonen totesi myös, että puolueilla on omat linjansa, mistä pitäisi karsia ja mistä ei. Niinpä tässäkin tilaisuudessa vasemmiston Annika Lapintie ja vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto muistuttivat molemmat, että jonkin syyn takia on säädöksetkin lakiin tuotu: niillä pyritään usein suojelemaan ihmisiä ja ympäristöä.

Lapintie mainitsi erään aloitteen, joka moitti harmaan talouden vastustamisen haittaavan kovasti rakennusyritysten toimintaa, vaikka lait on tehty juuri suojaamaan työntekijöitä ja estämään harmaata taloutta. Ympäristöstä hän nosti esimerkiksi Talvivaaran kaivoshankkeen.

Kuusi lakia säätää
opiskelusta ristikkäin

Alanko-Kahiluoto myönsi vastapainoksi, että sote- ja koulutuspolitiikkaa on rasitettu vuosikymmenten kuluessa päällekkäisillä ja keskenään ristiriitaisilla säädöksillä, joista vanhemmat on luotu toisenlaiseen aikaan ja yhteiskuntaan.

– Opiskelua säätää peräti kuusi eri lakia, yhteensä yli sata sivua! Niinpä nyt emme tiedä aina, kuka saa opiskella ja koska, kun säädökset ovat erilaiset, tuleeko TEM:n vai OPM:n tarjoamien väylien kautta. Toivoisin perusturva-ajattelua näihin säädöksiin, hän toivoi.

Keskustan Anne Kalmari toivoi, että sääntöjä uudistettaisiin tarvittaessa myös kokeilujen kautta: uusia käytäntöjä voitaisiin kokeilla entistä joustavammin vaikkapa alueellisesti, jotta hyvät käytännöt voitaisiin ulottaa koko maahan. Kalmari ihmetteli sitäkin, kuinka Suomessa eri viranomaiset saattavat kiistellä ja jopa käydä keskenään oikeutta valitusteitse.