Saksassa on virinnyt uudelleen keskustelu asevelvollisuuden palauttamisesta. Saksassa lakkautettiin asevelvollisuus vuonna 2011. Armeija muuttui silloin ammatti- ja vapaaehtoispohjaiseksi, myös siviilipalvelus poistui. Ukrainan kriisi pakottaa arvioimaan vanhoja käytäntöjä uudelleen.

Asepalvelusta luopuminen vuonna 2011 oli osa Saksan suurta armeijan remonttia ja säästöpakettia. Sillä pienennettiin Bundeswehrin miesvahvuutta 45 000:lla, jolloin uudeksi vahvuudeksi tuli 185000. Heistä 170 000 on ammattisotilaita ja loput 15 000 vapaaehtoisia. Armeija on ollut Saksassa ”huonossa huudossa” ja kiinnostus vapaaehtoiseksi on ollut laimeaa.

Vuoden 2017 liittopäivävaalien jälkeen kristillisdemokraattien puheenjohtaja vaihtui, kun liittokansleri Angela Merkel erosi pj:n tehtävästä. Uudesta AKK:ksi kutsutusta puheenjohtajasta (Annegret Kramp-Karrenbauer) tuli puolustusministeri. AKK teki jo tuolloin aloitteen asevelvollisuuden palauttamisesta, mutta ei saanut kannatusta. Aiheesta keskusteltaessa tultiin siihen tulokseen, että tasa-arvon kysymys huomioon ottaen, tulisi myös nuoret naiset velvoittaa armeijan kutsuntoihin. Tämä koettiin Saksassa vaikeana asiana.

Nyt on keskustelussa tullut esille uusi idea, jonka mukaan yleisen asevelvollisuuden käsitettä laajennettaisiin. Tilalle tulisi laaja käsite, jonka mukaan vuoden pituinen palvelusvelvollisuus kattaisi varsinaisen asevelvollisuuden vaihtoehtona erilaiset pelastustoimet, palokunnan työn ja jopa erilaiset hoivapalveluiden työt. Tällaista ei liene toteutettu missään maailmalla. Naiset ja miehet voisivat hakea mihin tahansa näistä palveluista vuoden ajaksi. Ukrainan sodan johdosta on alettu ajatella, että nuoret miehet ja naiset voisivat palvella koko yhteiskuntaa vuoden ajan pientä korvausta vastaan. Kriisien lisääntyessä vuoden palvelusta yhteiskunnan hyväksi voitaisiin hyvin perustella. Kriiseinä on mainittu sodat, pandemiat ja ilmastonmuutos.

Ukrainan sota ravistelee saksalaisia nyt todella pahasti, paljon enemmän kuin italialaisia ja ranskalaisia. Syynä on Saksan läheiset suhteet Venäjään. On esitetty hyvin kriittisiä näkemyksiä poliitikkojen sinisilmäisyydestä Putinin ja yleensä Venäjän suhteen. Jo ennen Ukrainan sotaa oli alettu kritisoida Saksan liiallista riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta. On jopa sanottu Putinin pettäneen saksalaiset.

Heikki Koskenkylä