Artikkeli kuva

Pixabay

Saksassa on alettu keskustella yleisen asevelvollisuuden palauttamisesta

04.03.2022 |15:06

Saksassa on virinnyt uudelleen keskustelu asevelvollisuuden palauttamisesta. Saksassa lakkautettiin asevelvollisuus vuonna 2011. Armeija muuttui silloin ammatti- ja vapaaehtoispohjaiseksi, myös siviilipalvelus poistui. Ukrainan kriisi pakottaa arvioimaan vanhoja käytäntöjä uudelleen.

Asepalvelusta luopuminen vuonna 2011 oli osa Saksan suurta armeijan remonttia ja säästöpakettia. Sillä pienennettiin Bundeswehrin miesvahvuutta 45 000:lla, jolloin uudeksi vahvuudeksi tuli 185000. Heistä 170 000 on ammattisotilaita ja loput 15 000 vapaaehtoisia. Armeija on ollut Saksassa ”huonossa huudossa” ja kiinnostus vapaaehtoiseksi on ollut laimeaa.

Vuoden 2017 liittopäivävaalien jälkeen kristillisdemokraattien puheenjohtaja vaihtui, kun liittokansleri Angela Merkel erosi pj:n tehtävästä. Uudesta AKK:ksi kutsutusta puheenjohtajasta (Annegret Kramp-Karrenbauer) tuli puolustusministeri. AKK teki jo tuolloin aloitteen asevelvollisuuden palauttamisesta, mutta ei saanut kannatusta. Aiheesta keskusteltaessa tultiin siihen tulokseen, että tasa-arvon kysymys huomioon ottaen, tulisi myös nuoret naiset velvoittaa armeijan kutsuntoihin. Tämä koettiin Saksassa vaikeana asiana.

Nyt on keskustelussa tullut esille uusi idea, jonka mukaan yleisen asevelvollisuuden käsitettä laajennettaisiin. Tilalle tulisi laaja käsite, jonka mukaan vuoden pituinen palvelusvelvollisuus kattaisi varsinaisen asevelvollisuuden vaihtoehtona erilaiset pelastustoimet, palokunnan työn ja jopa erilaiset hoivapalveluiden työt. Tällaista ei liene toteutettu missään maailmalla. Naiset ja miehet voisivat hakea mihin tahansa näistä palveluista vuoden ajaksi. Ukrainan sodan johdosta on alettu ajatella, että nuoret miehet ja naiset voisivat palvella koko yhteiskuntaa vuoden ajan pientä korvausta vastaan. Kriisien lisääntyessä vuoden palvelusta yhteiskunnan hyväksi voitaisiin hyvin perustella. Kriiseinä on mainittu sodat, pandemiat ja ilmastonmuutos.

Ukrainan sota ravistelee saksalaisia nyt todella pahasti, paljon enemmän kuin italialaisia ja ranskalaisia. Syynä on Saksan läheiset suhteet Venäjään. On esitetty hyvin kriittisiä näkemyksiä poliitikkojen sinisilmäisyydestä Putinin ja yleensä Venäjän suhteen. Jo ennen Ukrainan sotaa oli alettu kritisoida Saksan liiallista riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta. On jopa sanottu Putinin pettäneen saksalaiset.

Heikki Koskenkylä


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

1.
Suomen uutiset logo

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”

03.07.2025 |12:36
3.
Suomen uutiset logo

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä

04.07.2025 |15:21
5.
Suomen uutiset logo

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa

03.07.2025 |16:15
10.
Suomen uutiset logo

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”

08.07.2025 |16:20

Uusimmat

Perussuomalainen 2/2025

Mainos kuva

Lue lisää

PS Naiset 1/2025

Mainos kuva

Lue lisää