Hämeenlinnan valtuustosali maanantaina 24.3.2025. Kuva: Youtube.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne piti Hämeenlinnan valtuustossa pitkän puheenvuoron turvallisuusasioista. Puheessa hän toi terveisiä turvallisuusalalta:
– Puolustusvoimat, puolustusteollisuus, turvallisuusteollisuus haluavat hyviä työntekijöitä. Ne eivät halua ulkomaisia työntekijöitä. He haluavat suomalaisia turvallisuusselvitettyjä sähkömiehiä, mekaanikkoja. He haluavat insinöörejä, jotka ovat varmoja. Ei niin, että meillä Hamk (Hämeen ammattikorkeakoulu) kouluttaa erityisesti muualta tänne tulevia. Ja tämä on fakta. Ei me haluta venäläisiä tai kiinalaisia insinöörejä tänne. Me halutaan suomalaisia. Me halutaan ne Suomen nuoret sinne opiskelemaan. Puolustusteollisuus, meidän turvallisuus, koko ala haluaa nimenomaan varmistettuja, osaavia – ei sellaisia, joiden kanssa pitää olla varuillaan. Hamkin pitää nimenomaan satsata ja meidän pitää vaikuttaa siihen, että Hamk satsaa siihen, että suomalaiset saavat opiskelupaikan.
Valtuustosalin SDP-siipi älähti.
”En käsitä tällaista puhetta. Ei kai mistään löydy argumentteja, että me pärjättäisiin ilman maahanmuuttajia”, kommentoi Alpo Hirvioja (sdp.).
Ehab Abouessa (sdp.) huolestui Ranteen puheesta ja nosti esille syntyvyyden laskun, työvoimapulan ja ulkomaiset sijoittajat.
Ranjith Kumar Prabhakaran (sdp.) totesi olevansa Ranteen puheista ”todella surullinen” ja tulkitsi ne merkiksi tämän puolueen ahdingosta vaalien alla.
Kristiina Lindroos (sdp.) totesi Ranteen puheen kolahtaneen kovaa: ”Aloin kuulla tätä viestiä maahanmuuttajanuorten korvilla, kun korkea-arvoiset ihmiset sanovat, että me emme halua heidän panostaan tähän yhteiskuntaan.”
Yleisen paheksunnan lisäksi SDP ei tarjonnut argumentteja sen puolesta, miksi ulkomaalaisia pitäisi ohjata turvallisuuden kannalta kriittisiin työtehtäviin, joihin puolustusteollisuus erikseen toivoo suomalaisia.
Kommentit olivat luontevaa jatkoa SDP:n pitkään jatkuneelle turvallisuuspoliittiselle pölhöydelle, johon tunnetusti kuuluvat Kimmo Kiljusen uav-eroon johtanut veljeily Aleksanterinliiton kanssa, Erkki Tuomiojan ja Eero Heinäluoman perinpohjainen sokeus Nord Stream -kaasuputkiasiassa sekä Tarja Halosen vahva rooli Ottawa-miinakieltopimuksessa.
Paikallislehti Hämeen Sanomat äityi niin ikään moittimaan Ranteen puhetta. Lehti ilmoitti pääkirjoituksessaan ”pöyristyneensä” ja arvioi Ranteen puhetta ”vaalipropagandaksi” sekä ”jäätävän kylmäksi pelon politiikaksi”. Toisaalta lehti jätti kokonaan mainitsematta sen, että Ranteen kommentit työntekijöiden kansallisuuksista koskivat puolustus- ja turvallisuusteollisuutta.
Liekö moinen pikku detalji lehdeltä kiireessä unohtunut?
Valtuuston keskustelun voi katsoa täältä (Ranteen puheenvuoro kohdasta 1 h 16 min alkaen):
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
