
Jussi Halla-aho valittiin eduskunnan puhemieheksi
Eduskunta valitsi Jussi Halla-ahon puhemieheksi äänin 105.
KUVAKAAPPAUS/YLE
Puhemiehen vaalissa tänään eduskunnassa perussuomalaisten Jussi Halla-aho sai äänestyksessä 105 ääntä ja puhemiehen tehtävä jatkuu. Äänimäärä kasvoi viime vuodesta, mutta osa oppositiosta jatkaa protestointia. Halla-aho itse huomauttaa jakaneensa puheenvuoroja hallitus- ja oppositioryhmien välillä kyselytunneilla täysin samoilla periaatteilla kuin hänen edeltäjänsäkin.
Oppositioryhmistä ainakaan SDP:lle Jussi Halla-ahon meininki puhemiehenä ei täysin maistu. Demarien ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mukaan Halla-aho on muuttanut liiaksi puhemiesinstituutiota, eikä Halla-ahon viestintä omilla somekanavillaan – jossa demarit näkevät puoluepolitikointia – sekään käy demareille.
– Sosiaalisessa mediassa puhemies toistuvasti käyttää populistista kieltä ja suojelee oman puolueensa kansanedustajia, Tuppurainen sanoi tänään Ylen A-studiossa.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä ei Tuppuraisen näkemystä allekirjoita.
– Tällä kaudella hyökkäys puhemiesinstituutiota kohtaan on ollut jatkuvaa. Opposition tietyt puolueet ja toimijat arvostelevat jatkuvasti puhemiestä julkisuudessa. En oikein ymmärrä, mitä tarkoitusta se palvelee, miten se parantaa eduskunnan arvovaltaa tai yhteistyömahdollisuuksia talon sisällä – mielestäni se vain huonontaa niitä, Mäkelä sanoi
Tuppurainen viittasi myös kansanedustaja Krista Kiuruun kohdistuneeseen katuväkivaltaan.
– SDP:n ryhmässä on ollut pettymystä siihen, että puhemieheltä kesti luvattoman kauan tuomita kansanedustajana kohdistunut väkivallanteko, Tuppurainen sanoi, johon Mäkelä muistutti, että Halla-aho kyllä tuomitsi tapauksen tuoreeltaan, mutta ei lähtenyt ottamaan asiaan kantaa sellaisilla tiedoilla, joita ei tuoreeltaan ollut käytössä.
Myös eduskunnasta jo vetäytynyt ex-pääministeri ja puhemiehenäkin toiminut Matti Vanhanen hämmentää soppaa ja on moittinut Halla-ahon puheenvuorojen jakamisia eduskuntasalissa puolueellisiksi katkaisemalla ”opposition ryöpytystä” antamalla väliin puheenvuoroja hallitukselle.
Mäkelän mukaan Vanhanen puhuu ”muunneltua totuutta”, kuten eduskuntakielellä asia ilmaistaisiin.
– Näin ei ole tapahtunut, mikä voidaan tarkistaa tilastollisestikin. Sen sijaan Vanhanen itse puhemiehenä ollessaan järjesti esityksiä, missä eduskunnan kyselytunnista tuli hallituksen kyselytunti, eikä huomioinut oppositiopuolueiden kokojärjestystä, eli sitä, että perussuomalaiset olivat kokoomusta suurempia, jolloin kokoomus sai enemmän kysymysvuoroja, joten Vanhanen on itse väärä henkilö puhumaan asiasta.
Tiedotustilaisuudessa eduskunnassa aiemmin tänään Halla-aho itse totesi, että hänen toimintansa puhemiestehtävässä noudattelee pitkälti vakiintuneita toimintatapoja ja että hän on ottanut huomioon toiminnassaan myös eduskuntaryhmien voimasuhteet.
– On puhuttu puheajan jakamisesta salissa. Olen ollut sen suhteen hyvin tarkkana. Olen jakanut puheenvuoroja hallitus- ja oppositioryhmien välillä etenkin kyselytunneilla samoilla periaatteilla kuin edeltäjäni, mukaan lukien Matti Vanhanen.
– Tosin sillä erotuksella, että olen huomioinut ryhmän suhteellisen koon puheajassa. Olen esimerkiksi antanut suurimmalle oppositiopuolueelle enemmän vastausaikaa kuin pienemmille oppositiopuolueille. Vanhanen antoi edellisellä kaudella varsin johdonmukaisesti enemmän aikaa toiseksi suurimmalle oppositioryhmälle (kokoomus) ja vähemmän kaikkein suurimmalle, Halla-aho vastasi Vanhasen kritiikkiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta valitsi Jussi Halla-ahon puhemieheksi äänin 105.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Puhemies Jussi Halla-aho naulasi keskiviikkona someen omat teesinsä syistä, jotka avittivat Donald Trumpin Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Trump voitti vaalit siitä huolimatta, että liberaalit ja media nimittelivät Trumpia toistuvasti "pelleksi, huijariksi, fasistiksi, rikolliseksi, epäpäteväksi ja ties miksi”.
Mielenosoittajat töhrivät punaisella maalilla Eduskuntatalon pylväitä ja portaita keskiviikkoaamuna. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tuomitsee teon.
Samana päivänä kun maltilliset leikkaukset julkistettiin, Yle ilmoitti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.