Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) tiedotti keskiviikkona, että se vähentää säästöjen takia yhteensä 398 työpaikkaa. Lisäksi noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei enää jatketa ensi vuonna.
Lokakuussa alkaneiden yt-neuvottelujen piirissä oli noin 5 500 henkilöä.
Ekhvan hallituksen perussuomalainen jäsen Sami Rossi oli tietoinen säästötarpeista, mutta silti joukkoirtisanominen yllätti miehen.
– Mittakaava oli rajumpi mitä kuviteltiin. Noin 400 työpaikan vähennys on todella paljon ja meidän alueellemme älyttömän kova isku, Rossi harmittelee.
Rossin mukaan irtisanomisten määrä on siinäkin mielessä raju, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä tehtiin huomattavia säästöjä jo ennen hyvinvointialuetta.
– Täällä on paljon duunariperheitä, joissa toinen vanhemmista työskentelee paperiteollisuudessa ja toinen hoitoalalla. Paperiteollisuudessakin on aikamoinen viuhka käynyt, ja nyt voi olla perheitä, joissa molemmilta vanhemmilta menee työpaikat. Tämä on todella ikävää ja surullista, Rossi sanoo.
”Demarit ovat aika kädettömiä”
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensi vuoden säästötarve on yhteensä noin 37 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluja on esitetty sopeutettavaksi 19,3 miljoonalla eurolla.
– Ensi viikolla aletaan haastattelemaan henkilöitä, jotka tulevat saamaan lopputilin. Hyvinvointialueella on paljon johtajia, ja heidän osallistumisensa säästötalkoisiin olisi myös reilu asia, Rossi toteaa.
Ekhvan aluevaltuustossa on yhteensä 59 paikkaa, joista SDP:llä on 17, kokoomuksella 14 ja keskustalla 14. Perussuomalaisilla on neljä valtuustopaikkaa.
– Demarit ovat aika kädettömiä tässä taloustilanteessa, vaikka heillä on suuri määrä luottamuspaikkoja. He menevät helposti viranhaltijoiden päätösten mukaan. Asioita, joita perussuomalaiset valtuutetut haluavat, ei haluta nostaa keskusteluun, Rossi kertoo.
Perussuomalaiset on muun muassa osallistunut säästötalkoisiin luopumalla aluevaltuuston ryhmärahoista ja esittänyt samaa muille puolueille.
– Tästä puhuttiin pari viikkoa sitten. Demarit ja muut puolueet olivat valmiita tiputtamaan ryhmärahaa vain muutaman satasen. Meidän esityksemme seuraavaan talousarvioon tulee olemaan, että se on nolla euroa. Vanhojen puolueiden tuntuu olevan vaikea luopua veronmaksajien rahoista.
– Meillä on aika paljon aluevaltuutettuja, ja yhteensä 177 000 euron ryhmäraha olisi parempi laittaa työntekijöiden palkkoihin, Rossi perustelee.
Kansanedustaja Matias Mäkysen muisti pätkii
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen väitti tiedotteessaan torstaina, että nykyhallitus olisi aiheuttanut hyvinvointialueiden talousongelmat. Rossi korjaa Mäkysen muistia.
– Virheet on tehty edellisen Sanna Marinin hallituksen aikana. Ensin rahaa jaettiin ympäri maailmaa ja sitten otettiin velkaa, Rossi muistuttaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta päätettiin ex-pääministeri Sanna Marinin hallituksessa.
Hallituksen apupuolue keskusta oli runttaamassa uudistusta läpi silloisen puheenjohtajansa Annika Saarikon johdolla.
Etelä-Karjalan aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Markku Papinniemi mainitsee esimerkin sote-uudistuksen rahoituksen valuvioista.
– Suuri virhe on se, että heti alkuun tuli alirahoitusta noin 1,3 miljardia euroa ja iso julkisen puolen palkkaratkaisu. Työntekijät ovat palkkansa ansainneet, mutta kun lakia tehtiin, niin tämmöistä ei huomioitu ajoituksen suhteen, Papinniemi kertoo.
Nyt korjataan demarihallituksen valuvikoja
Orpon-Purran hallitus on joutunut vastaamaan veronmaksajille kalliiksi käyneen sotehimmelin korjaamisesta.
Rossin mielestä kipeitäkin toimenpiteitä tarvitaan, jotta valtion velkaantuminen saadaan kuriin ja Suomen talous tasapainotettua.
– Meidän hallituskautemme aikana ollaan siinä tilanteessa, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä sopeutustoimia. Tämä hallitus on kuitenkin myös lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta tänä vuonna jo neljä miljardia euroa, Rossi muistuttaa.
Lisäksi kokoomuslainen kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoi tällä viikolla muun muassa Helsingin Sanomille hallituksen päätöksestä, jonka mukaan useille hyvinvointialueille annetaan tarvittaessa lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen.