Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä teki tutkintapyynnön perussuomalaisten oululaisen kaupunginvaltuutetun Sebastian Tynkkysen kuntavaalikampanjasta. Pimiän mukaan Tynkkysen koko vaalikampanja oli rasistinen. Tynkkynen esimerkiksi pyysi ihmisiä ilmoittamaan, miten maahanmuutto vaikutti heidän turvallisuuteensa, ja julkaisi erilaisia kertomuksia ilman tarkempia lähdetietoja, Pimiä väittää.

Sebastian Tynkkystä ei vielä syytetä mistään. Jos esitutkinta ja syyteharkinta johtavat syytteeseen ja jopa tuomioon, on kyse historiallisesta tapauksesta.

Koskaan aiemmin ei vaalikampanjapuheita ole seurattu näin systemaattisella seurannalla, jossa on ilmiantajien ohella käytetty myös niin sanottua vihapuhekonetta.

Vihapuhekone on kolmen yliopiston yhdessä kehittämä algoritmi, joka seuloo sosiaalisen median vaalikampanjapuheita etsien niistä ”vihapuhetta”.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto pyrki myös vaikuttamaan vaalikampanjoiden sisältöihin kampanjan aikana. Asetelma on erityisen herkkä, koska toimisto toimii Oikeusministeriön hallinnonalalla. Oikeusministeriö vastaa kaikkien yleisten vaalien järjestämisestä, joten sen tulisi olla erityisen puolueeton ja myös näyttää siltä.

Toinen normaalista poikkeava piirre Sebastian Tynkkysen vaalikampanjapuheiden tutkinnassa on se, että ilmiannon tehnyt yhdenvertaisuusvaltuutettu ei yksilöi mitään erityistä viestiä, joka hänen käsityksensä mukaan täyttäisi esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön. Pimiän mukaan “koko vaalikampanja oli rasistinen”.

– Siinä pyydettiin esimerkiksi ihmisiä ilmoittamaan, miten maahanmuutto vaikutti heidän turvallisuuteensa. Sitten hän julkaisi erilaisia kertomuksia ilman tarkempia lähdetietoja. Kukaan ei voinut tietää, ovatko ne keksittyjä vai pitävätkö ne paikkansa. Mielestäni siinä haettiin selvää vastakkainasettelua, Pimiä kertoi Uudelle Suomelle.

Pimiä ei edes väitä, että kertomukset eivät pitäisi paikkansa. Pimiän arvostelua voisi pitää tavanomaisena, jos siinä arvioitaisiin, noudattaako joku lehti journalistista etiikkaa. Tosin journalistin ohjeidenkin mukaan nimettömien lähteiden käyttö on joissakin tilanteissa perusteltua. Sillä ei pitäisi kuitenkaan olla mitään tekemistä sen kanssa, ovatko anonymisoidut kertomukset laissa rangaistavaksi säädettyä vihapuhetta.

– En tälläkään hetkellä tiedä, mitkä päivitykset ovat olleet Pimiän mielestä vihapuhetta. Kyseessä on termi, jota laki ei tunne. En myöskään ole saanut taustalla tapahtuneesta operaatiosta mitään tietoa itse, vaikka minua ollaan viemässä oikeuteen, Tynkkynen kirjoitti blogillaan.

– Minulle ei ole toimitettu mitään materiaaleja, kuten kuvankaappauksia tai tekstejä, joista kävisi ilmi, mistä minua syytetään. En siis pysty puolustautumaan kunnolla, vaikka lehdet alkavat jo kirjoittaa tapauksesta, josta kuulivat aikaisemmin kuin tutkinnan kohde itse.

Tynkkynen ei aio paljastaa lähteitään

Tynkkynen ihmettelee, oliko todella rikollista kertoa kansalaisten lähettämistä tarinoista, joissa heidän huolensa turvallisuudesta oli todellinen.

– Moni suomalaisnainen pelkää turvallisuutensa puolesta, mutta ei uskalla puhua todellisista taustasyistä ääneen rasismisyytösten pelossa. Pidän tilannetta täysin epäterveenä ja koen, että näille henkilöille tulee antaa ääni ja sen tein. Julkaisin luvan kanssa heidän tarinansa, Tynkkynen kirjoitti.

Tynkkynen on pahoillaan niiden naisten puolesta, jotka uskalsivat lähestyä häntä, koska yhdenvertaisuusvaltuutettu lyttää käytännössä kokonaan heidän kokemansa vääryydet heittämällä, että ne saattavat olla keksittyjä eivätkä välttämättä pidä paikkaansa.

– Voin kertoa, että nuo naiset ja se nuori jätkä olivat ihan oikeita ihmisiä, joiden kanssa käydystä viestinvaihdosta on jäljet. Voin milloin tahansa ottaa kuvankaappaukset, jos niitä tarvitsee oikeuslaitokselle toimittaa, Tynkkynen lupaa.

– Mutta noiden kansalaisten nimet pidän edelleen julkisuudesta pois, jotteivät he joudu osalliseksi yhdenvertaisuusvaltuutetun mielivallasta ja vähättelystä.

Suomen Uutiset